Lukijalta: Keskustaan sijoittuva areena on lähtökohtaisesti loistava ajatus, ainakin teoreettisesti

Uuden monitoimiareenan rakentaminen Lappeenrantaan on tullut askeleen todennäköisemmäksi, kun tehty selvitys on osoittanut nykyisen hallin korjaamiseksi kannattamattomaksi. Hanke on edennyt siihen tilaan, että jatkoselvityksessä on kaksi sijoitusvaihtoehtoa. Niistä Kisapuisto on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti vähämerkityksellisempi syrjäisemmän sijaintinsa ja ympäristön omakotiasuinalueen rakenteen vuoksi. Eikä sen näkyvyys ole kovin iso myöskään rautatien kannalta, junan ikkunasta katsottuna se vilahtaa hetken. Radikaalimpi ratkaisu alun perin kansiareenana esitettynä on ollut enemmän esillä mediassa.

Keskustaan sijoittuva areena on lähtökohtaisesti loistava ajatus, ainakin teoreettisesti. Siinä on paljon kahteen suuntaan vaikuttavia etuja, kuten keskustan kehittäminen, synergiaedut, kaupungin imagon nosto ja liikenneyhteydet. Kaupunkirakenteen lähempi tarkastelu kuitenkin tuo asiaan paljon haasteita.

Jo ammoin roomalainen arkkitehti Vitruvius kirjoitti, että suunnittelutyön elementtejä ovat kokonaisuuden hallinta, massoittelu, harmoniaan tähtäävä sommittelu, osien ja kokonaisuuden harmonia, soveliaisuus ja resurssien järkevään käyttöön tähtäävä taloudellisuus. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä.

Valtakunnan arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadintaan osallistunut professori, arkkitehti Tore Tallqvist opetti tavan tarkastella rakennusmassojen suhdetta toisiinsa. Kaupunkirakenteen rakeisuuden tarkastelu on aloitettava yksinkertaisilla piirustuksilla, joissa rakennukset värjätään mustiksi ja kaikki muut jätetään valkoisiksi. Tällä kaksiulotteisella grafiikalla saadaan tarkastelunäkökulma kaupunkirakenteeseen. Siinä näkyy esitetyn paikan ongelmallisuus. Sen huomaa Mutkakadun oudosta linjauksesta, sekä keskustan rakennusten kokosuhteiden ristiriidasta. Rakennuksen koko ja muoto tukkii paikkaa käytännön lisäksi visuaalisesti.

Jos keskusta-areena päätetään toteuttaa, on siinä otettava rakennukseen arkkitehtoniset haasteet vakavasti. Hallimainen rakennus muodostaa kaupunkikuvaa julkisivujen lisäksi kupolimaisella muodollaan. Rakennuksen arkkitehtuurin voisi olla uuden ajan algoritminen ratkaisu, jolloin 3D-mallinnettu rakenneratkaisu antaisi valtavat mahdollisuudet uuden ajan arkkitehtuurille, ratkaisu toisi siihen myös rakenteellisen ja arkkitehtonisen hahmon mielivaltaisuuden sijasta. Tässä olisi nyt mahdollisuus usein toivottuun viherkattoon. Vaan miten käy kustannusten?

Paikan keskeisyys karsii halpahalli-vaihtoehdot pois. Areenan tulee tuohon paikkaan sijoittuessaan täyttää tiukat esteettisyysvaatimukset. Vai olisiko kuitenkin paikallaan vielä palata askelen verran taaksepäin ja tarkastella uudelleen jo sivuun laitettuja sijoitusvaihtoehtoja? Todennäköisesti päästäisiin vähemmillä kokonaiskustannuksilla hyvään lopputulokseen.

Kimmo Könönen,

arkkitehti SAFA, Kaakkois-Suomen Arkkitehdit SAFA puheenjohtaja, Lappeenranta

Luetuimmat