Lukijalta: ”Siperia” on opettanut Uruguayta

UPM rakentaa Uruguayn sisämaahan kooltaan kaksi kertaa Äänekosken uuden sellutehtaan kokoisen tehtaan. Joidenkin mielestä se olisi suomalaisilta jotenkin poissa. Päinvastoin tehdas tulee tuottamaan niin, että ranteita pakottaa hyvää osakkeenomistajille myös suomalaisille.

Entä Uruguay. Harva tuntuu tietävän, että maa oli erittäin vauras aina vuoteen 1957, jolloin villamarkkinat romahtivat. Maan BKT per asukas ehti olla maailmassa viidentenä. Kun rutiköyhän Ruotsin Sundsvallin kaupunki tuhoutui höyrylaivan kipinästä syttyneestä tulipalosta vuonna 1888, Uruguayn valtio kiiruhti rahoittamaan kaupungin jälleenrakennuksen. Todettakoon tässä sivulauseessa, että naapurimaa Argentiina rahoitti Suomea talvisodan aikana.

Nämä Etelä-Amerikan maat vaurastuivat vapaasti laiduntavien nautojen ja lampaiden tuotteiden viennistä muun muassa Yhdysvaltoihin. Uruguayta verrattiin Sveitsiin. Muutoinkin vauraimpien maiden luettelo ennen toista maailmansotaa oli hyvin toisenlainen. Tsekkoslovakia oli viiden vauraimman maan joukossa.

Uruguayn talouden romautti keinokuitujen käyttöönotto sotien jälkeisessä maailmassa. BKT per asukas suorastaan alkoi supistua. Populistiset vallankumoukset saivat otollisen maaperän. Nopeasti vajottiin lähes kehitysmaiden tasolle. Polku takaisin hyvinvoinnin tasolle on ollut pitkä.

Etelä-Amerikassa on menestyksellisesti kokeiltu erilaisia sosiaalitilien sovelluksia. Myös maiden jälleenteollistaminen on lähtenyt hyvään alkuun. Tässä on murusena UPM:n ja StoraEnson sellunkeittämöt. Toki suomalaiset ovat osanneet lypsää hyviä veroetuuksia ja infrainvestointeja tehtaiden toteuttamiseksi.

Eukalyptuspellot kasvattavat raaka-ainetta tehokkaalla tavalla. Taannoin pidettiin suuren virran suistoon Venezuelassa rakennettua sellutehdasta rahanteon huippuna, mutta maan poliittinen epävakaus tuli esteeksi.
”Siperia” on opettanut Uruguayta ja tällä hetkellä on vakaus ajurina tähän jälleenteollistamiseen. Tuotanto pääosin on menossa Kiinaan. Kerrotaan yhden laivalastin tulleen länsirannikkomme paperikoneiden ääreen.

Iikko B. Voipio, Taipalsaari

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.