Lukijalta: Anneli Kiljunen vastaa Jukka Kopralle: Kokoomuksen kanta mitoitukseen yhä epäselvä

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) otti mielipidekirjoituksessaan (8.2.) kantaa vanhustenhuollon ongelmiin. Kokoomus on ainoa puolue, joka vastustaa minimi hoitajamitoitusta. Haluan myös tähdentää, että meidän 0,7:n hoitajamitoitusvaatimus on kohdistunut paljon hoitoisuutta tarvitseviin vanhuksiin, jotka ovat tehostetun palveluasumisen piirissä. On selvää, ettei muissa tätä mitoitusta tarvita.

Me tarvitsemme myös yksityisiä palvelutuottajia, ja suuri osa niin julkisista kuin yksityisistäkin tuottajista hoitaa tehtävänsä hyvin. Ei ole kuitenkaan pelottelua todeta, että hallituksen sote-mallin myötä markkinat edelleen keskittyisivät käytännössä kolmelle hoivajätille, eikä tämä ole mielestäni hyvä kehitys. Ainakin aluehallintovirastoille annettujen ilmoitusten perusteella yksityisellä puolella näyttää olleen selvästi enemmän ongelmia kuin julkisessa palvelutuotannossa, tätäkään me emme voi kiistää.

Kristiinankaupungin Esperi Care oli palvelusetelillä asiakkaiden valitsema.

Sote-uudistuksen myötä riskit kasvavat, kun toimijoiden määrä lisääntyy, hoitoketjut pirstoutuvat ja valvonta painottuu omavalvontaan. Vapaus valita itselleen hoivayksikkö ei ole helppo asia, varsinkaan jos omaisia ei ole auttamassa tai ei ole riittävästi osaamista hankkia oikeaa tietoa siitä, mikä olisi parasta kyseisen ihmisen hoidon ja hoivan kannalta. Kristiinankaupungin Esperi Care oli palvelusetelillä asiakkaiden valitsema. Asiantuntijoiden mukaan markkinamalli ei myöskään pienennä kustannuksia, joten edelleen on syytä myös kysyä, mistä sote-uudistuksen kolmen miljardin säästö otetaan?

Edelleen on epäselvää, mitä muutosta kokoomus vanhuspalveluihin haluaa, vai haluaako mitään. Vanhuspalvelulaissa säädetään jo nyt, että henkilöstön määrän on vastattava hoivayksikössä palveluja saavien vanhusten määrää ja palvelun tarvetta. Kokemus on osoittanut, ettei tämä takaa riittävää henkilöstöä, jonka takia minimi henkilöstömäärä on määriteltävä ympärivuorokautiseen hoitoon ja samalla palautettava vanhuspalvelulaissa oleva henkilöstön vanhustyön osaamisvaatimus.

Kuten nyt käyty keskustelu on osoittanut, kyse on ennen kaikkea resursseista. Suomi käyttää muihin Pohjoismaihin verrattuna huomattavasti vähemmän rahaa vanhustenhuoltoon. Havaitut epäkohdat juontuvat ennen kaikkea siitä, että henkilöstöä ei ole riittävästi, se on hyvin kuormitettua eikä hoivatyölle ja vanhuksen kohtaamiselle ole riittävästi aikaa. Jotta tilanne saadaan korjattua, me tarvitsemme tekoja, me tarvitsemme alan ammattilaisia parantamaan vanhusten elämänlaatua ja hyvinvointia.

Anneli Kiljunen, kansanedustaja, kansanedustajaehdokas (sd.), Lappeenranta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat