Lukijalta: Hiilimetsänhoitoa on Etelä-Karjalassa tehostettava

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Etelä-Karjalassa kasvaa edelleen sangen vahvoja, tiheitä ja varttuneita metsiä.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiilen nieluvirta kertoo paljonko kyseisen alueen keskihehtaarille tulee vuosittain alkuainehiiltä. Metsien kasvusta on vähennetty hakkuut ja luontainen poistuma. Suomessa hiilen nieluvirta vuonna 2018 oli 342 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.

Hiilimetsänhoito kytkeytyy hiilipörssiin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä ilmastotuloa metsälöönsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Millä tasolla metsälön saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunta. Täällä yksityinen metsälö on kooltaan 25,2 hehtaaria.

Etelä-Karjalan nielutiedot voi laskea Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Se on viimeksi mitannut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009 –2013 ja 2014 –2016. Ykköskaudella Etelä-Karjalassa oli runkopuuta 57 ja toisella kaudella 58 miljoonaa kuutiota.

Luonnonvarakeskuksen keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Etelä-Karjalan metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 2 700 kuutiota ja toisella kaudella 2 740 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät –rungot, oksat ja juuret – olivat vastaavasti 953 tonnia ja 969 tonnia.

Etelä-Karjalan hiililuku vuoden 2018 lopussa oli 39,0 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Se on selvästi yli Suomen keskimääräisen hiililuvun (29,6). Etelä-Karjalassa kasvaa edelleen sangen vahvoja, tiheitä ja varttuneita metsiä.

Etelä-Karjalan metsälöt ovat hiilimetsänhoidon tiellä. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälöt nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Koko keskimetsälölle Etelä-Karjalassa tulee alkuainehiiltä vuodessa 4,18 tonnia.

Nieluvirta Etelä-Karjalan keskimetsälön hehtaaria kohti oli kuitenkin vain 166 kiloa alkuainehiiltä vuodessa. Se on alle puolet Suomen keskiarvosta (342). Puun kysyntä ja sitä seuranneet hakkuut 2010-luvulla ovat olleet Etelä-Karjalassa sitä tasoa, että metsien puuvarasto ja sitä vastaava hiililuku eivät ole nousseetkaan samalla tavoin kuin Suomessa keskimäärin.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Maaliskuun lopussa päästövirran hinta on 21,5 euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 78,8 euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen tulos Etelä-Karjalan metsälölle olisi hakkuista huolimatta kohtalainen, 329 euroa vuodessa. Hiilimetsänhoitoa on maakunnassa kuitenkin tehostettava, jotta vuotuinen hiilipörssin nousisi samalle tasolle kuin muualla Etelä-Suomessa.

Mistä löytyy hiilipörssille rahoitus? Päästökaupasta. Suomessa kerättiin viime vuonna fossiilipolttoaineilta hiilioksidin päästömaksuja yhteensä 252 miljoonaa euroa. Se on omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi metsätalouden Kemera–rahoitukseen. Sen määrä vuonna 2018 oli 56 miljoonaa euroa.

Hiilimetsänhoidon kokeiluvaiheeseen olisi mahdollista Suomessa jo siirtyä, niin Etelä-Karjalassa kuin jokaisen maakunnan tasolla. Suomi voisi olla EU:n edelläkävijä, tulevalla puheenjohtajuuden kaudellaan.

Veli Pohjonen

Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen dosentti ja metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa.

Luetuimmat