Lukijalta: Maakuntavero sittenkin jo 2023

Lausunnolla olevan sote-uudistuksen rahoituskuvio on täsmälleen niin sekava kuin valtava virkamiesarmeija voi saada aikaan. Yksilöverotuksen osalta siirtymän halutaan olevan mahdollisimman neutraali. Tosin viitataan siihen, että täydellisen apteekkivaa’an tarkkuudella saatava neutraalisuus on luonnostelussa kaukana.

Itse asiassa kaikkein yksinkertaisin malli olisi säätää yle-veron tapaan erillinen valtiolle tilitettävä vero, joka määräytyisi kunnallisverotuksessa verotettavan tulon mukaan sillä veroprosentilla, jolla kunnat joutuvat alentamaan veroprosenttiaan, esimerkiksi 12,63 prosenttia. Lisäksi kunnille tilitettävästä yhteisöverosta nipistettäisiin kolmasosa. Loppuosa sote-maakunnan rahoituksesta tulisi valtionosuuslainsäädännön muutoksista.

Kokenut varatuomari Hannele Kerola VM:n emerita ja tohtori Timo Rauhanen ovat Kuntien takauskeskuksen pyynnöstä laatineet ehdotuksen maakunnille säädettävästä selkeästä ja yksinkertaisesta verotusoikeudesta, sen laajuudesta sekä vaadittavista lainsäädännön muutoksista.

Kerola-Rauhasen malli on ihailtavan yksinkertainen: Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa maakunnalle vahvistettavan tuloveroprosentin verran.

Täyteen neutraalisuuteen päästään, jos maakuntaveron tuloveroprosentti olisi 12,63. Ei se sen vaikeampaa olisi. Jos verontilityslakiin tehdään yhteisöveron tilitykseen viipale maakunnille.

Mitä tämä tarkottaisi Etelä-Karjalaan? Vuoden 2019 tilinpäätösten mukaan kunnat perivät tuloveroa 427,2 milj euroa ja saavat osuutena yhteisöveron tuotosta 35,0 milj euroa. Maakuntaveroa kertyisi 12,63 veroprosentin mukaan 260,7 milj euroa ja kolmasosa yhteisöveron tuotosta olisi 11,7 milj euroa.

Kun kuntien maksuosuudet Eksotelle olivat vuonna 2019 459,3 milj euroa, tulisi noin 200 milj euroa rahoittaa valtionosuuksilla. Maakunnan kunnille jää tuloveron tuottoa 166,4 milj euroa ja yhteisöveroa 23,3 milj euroa. Kiinteistöverot säilyisivät ennallaan eli 47,6 milj euroa.

Kerola-Rauhasen malli olisi myös nerokas Helsingin kannalta, koska uudistus ei muuttaisi Helsingin taloustilannetta lainkaan. Suuriääninen uudistuksen kriitikko vaimentaisi ääntään.

Iikko B. Voipio

Taipalsaari

Luetuimmat