Lukijalta: Vedenneitojen molskahdukset loppuivat sen ajan Me too -kampanjaan

Me too -kampanjointi ei ole uusi keksintö, termit ja nimikkeet ovat toki vaihtuneet. Lappeenrannan markkinoilla oli muistaakseni vielä 1970-luvulla vedenneitoja. En ymmärrä miten silloin niin pienenä poikana pääsin tällaiseen synnin telttaan, mutta paikan päältä seurasin, miten pesäpalloa heittäen tiputettiin tyttö vesialtaaseen.

Heittäjän piti osua läpimitaltaan noin kymmenen sentin laippaan. Osuessaan mekanismi laukesi ja tyttö kirkuen molskahti. Vedenneito odotti vuoroaan lavetilla kylki heittäjään päin tekohymy huulillaan. Vaikutti siltä, että vedenneitoa harmitti koko homma, mutta kukapa ei olisi jossain vaiheessa työuraansa leipäpapin työssä.

Markkinahumun ylitse kuulutettiin jotain Miss Maariaa. En tiedä, oliko hän juuri se molskahteleva neito, yhtä kaikki, lavetin mekanismi pudotti tytön. Muistan vain, että nainen kiipesi uudelle lavetille, joka laukesi taas seuraavan heittäjä osuessa laippaan.

Sittemmin olen saanut tietää, että vedenneidot herättivät paitsi ihastusta, myös vastustusta. 70-luvulla naiset alkoivat kysellä, miksei alalla työskentele myös miehiä. Jonkin aikaa kuulemma Linnanmäellä sai tiputella veteen myös miehiä.

Toiminnan loppuvaiheessa vedenneidot muuttuivat kello 22:n jälkeen jopa yläosattomiksi. Naisasialiitto Unioni piti moista tointa naisen arvoa alentavana ja kirjelmöi siitä jollekin aisaan vaikuttavalla taholle. Molskahdukset loppuivat.

Muuan entinen vedenneito kertoo: ”Ei vedenneidoilla ollut mitään tekemistä naisen arvon alentamisen kanssa. Ihmiset tulivat pitämään hauskaa ja sillä tavalla me otettiin se työ. Ne ajat ovat jääneet mukavina minun mieleeni.”

Nyttemmin mikä tahansa hipaisu tai huono vitsi katsotaan seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ei huomata, että ylireagointi on loukkaus niitä kohtaan joita oikeasti kohdellaan väärin.

Markus Malmi, Lappeenranta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat