Lukijalta: Haasteita Imatran ilmastoviisaille

Uutisvuoksi 15.7.2020 kertoi Eetu Ahlbergin vastuulleen ottamasta haasteesta saada Imatra hiilineutraaliksi 10. vuodessa. Mutta tuliko rima julkisesti asetettua liian korkealle?

Vain tavoite realistisesti asetetun riman ylittämiseen johtaa näkemykseni mukaan realistisiin, vaikkakin vaativiin osatavoitteisiin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan jo lähtökohtaisesti liian korkealle asetettu rima johtaa helposti vain kustannustehottomiin toimenpiteisiin ja loputtomiin selityksiin syistä miksi rimaa ei ylitetty.

Termi hiilineutraali Imatra tarkoittaa oikeasti sitä, että ne fossiiliset CO2 päästöt, joita emme voi välttää, pitää pystyä sitomaan hiilinieluihin. Eli Imatran alueella olevaan metsään, missä puut ovat jo kasvaneet ainakin 25 vuotta.

Meidän leveysasteella hyvä metsähehtaari sitoo n. 6 t. CO2:sta vuodessa. Imatralaisten CO2 päästöt ovat n. 3,6 t/henkilö vuodessa (ennakkotieto v. 2018), joten tarvitsisimme nyt yli 16 000 metsähehtaaria nielemään CO2 päästömme. Koska Imatran maapinta-ala on on vain n.15 000 ha, ei edes koko maa-alueemme yli 25 v. metsää kasvavana riittäisi nykyisen väestömme hiilinieluksi.

Todellisuudessa voimat on keskitettävä päästövähennyksiin. Imatralaisten fossiiliset CO2 päästöt (yht. 97 700 tn = 97,7 kt) muodostuvat seuraavista osapäästöistä: Kuluttajien sähkö 11,6 kt, sähkölämmitys 9,9 kt, kaukolämpö 2,2 kt, erillislämmitys 30,1 kt, tieliikenne 33,6 kt, maatalous 2,1 kt ja jätehuolto 8,2 kt. Nämä pitäisi nollata 10. vuodessa.

Itse aloittaisin kouluttamalla asukkaamme ilmastoviisaiksi ja paneutumalla ensisijaisesti energiatehokkuuteen.

Enemmistö kansalaisista ei edes tiedä mikä merkittävä ero on fossiilisella ja biologisella CO2 päästöillä. Siis vaikka CO2 molekyylit ovat identtiset, niin miksi vain fossiilinen päästö aiheuttaa kasvihuoneilmiön?

En myöskään usko, että LUT:n tehokkaasti markkinoimasta Power- to-X ohjelmasta on apua vielä 10. vuodessa, koska esim. hiilen ja vedyn palauttaminen takaisin maakaasumolekyyliksi (CH4) tarvitaan ihmisten rakentamien laitteiden hyötysuhteiden takia enemmän energiaa kuin maakaasumolekyylin palamisesta vapautuu.

Onnea ja menestystä vaativaan tehtävään.

Antero Lattu,

insinööri, valtuutettu sd. Imatra