Lukijalta: Kutilan kanava lyhentäisi vain vähän tai ei lainkaan nopeakulkuisen veneen matka-aikaa Lappeenrannan satamasta Rastinvirralle

Kutilan kanavan luvataan sujuvoittavan veneliikennettä Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan välillä. Esimerkkinä on ollut matka Lappeenrannan satamasta Rastinvirralle Kyläniemen päähän. Kutilan kautta reitti olisi 35–40 prosenttia lyhyempi kuin nykyinen reitti Päihäniemen kautta.

Voitaisiin kyllä valita useita muita matkoja Suur-Saimaalle, joita Kutilan reitti ei lyhentäisi, esimerkiksi Lauritsalasta Ilkonsaarille.

Liikenteen sujuvuuden kannalta oleellista ei kuitenkaan ole matkan pituus kilometreinä vaan matkaan kulunut aika.

Kanavan yhteyteen tulisi nopeusrajoitusalue, joka pidentäisi matka-aikaa. Alue Toijansalmesta Kutilanlahteen saattaisi olla neljäkin kilometriä. Vertailun vuoksi: Kaukaan edustan nykyinen nopeusrajoitusalue on kaksi kilometriä. Lisäksi Kutilan kanavan sulkuportilla veneille tulisi odotusaikaa.

Kun nopeusrajoitukset ja kanavalla odottelu otetaan huomioon, Kutilan reitti lyhentäisi vain vähän tai ei lainkaan nopeakulkuisen veneen (nopeus yli 40 km/t) matka-aikaa Lappeenrannan satamasta Rastinvirralle verrattuna Päihäniemen reittiin.

Kutilan kanavaa on verrattu Vääksyn kanavaan esimerkiksi liikennemääriä arvioitaessa. Näillä kahdella kanavalla on kuitenkin tärkeä ero. Vääksyn kanava on ainoa väylä kahden vesistön, Päijänteen ja Vesijärven välillä. Pien-Saimaalta sen sijaan useimmat veneet pääsevät jo nyt kolmea reittiä Suur-Saimaalle: Vehkataipaleen, Tullisalmen ja Päihäniemen kautta. Kutilan kanava toisi neljännen reitin kalliilla hinnalla.

Vaikka otetaan huomioon risteilyliikenne kanavan kautta ja pumppaamojen vaikutus vedenlaatuun, jää Kutilan kanavan hyötykustannussuhde alhaiseksi. 15 miljoonaa euroa suomalaisten veronmaksajien varoja voitaisiin käyttää hyödyllisemmin, varsinkin kun maamme taloustilanne on entisestään tiukentumassa. Koronaelvytykseenkin löytyy järkevämpiä kohteita.

Markku Oikkonen

kesätaipalsaarelainen

Helsinki