Lukijalta: Linnoituksessa kasvaa harvinaisia Venäjältä eläinten rehun mukana kulkeutuneita kasveja

Käydessäni lauantaina Kesän avauksessa Linnoituksessa hämmästykseni oli suuri, kun idänukonpalot kukkivat keltaisenaan. Tätä näkymää ei ole ollut yli 40 vuoteen. Toivottavasti viikatemies ei pidä kiirettä, ja odottaa kukkien kukkimisen ajan.

Kun Linnoituksen valmistuminen oli jatkunut jo toistakymmentä vuotta, mietin miten alueen nurmikoita olisi niitettävä ja hoidettava jatkossa. Tein suunnitelman ja annoin sille työnimeksi ”Hallittu hoitamattomuus”. Se kuvasta hallittua hoitoa, mutta kasveja kunnioittaen ja niiden elinvoimasta huolehtien. Lähdin liikkeelle vain kasviston säilyttämisen ja runsastumisen vuoksi.

Kaikki palasi ennalleen, eli parturointi sai jatkua holtittomasti.

Kun Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja Olli Marttila kuuli suunnitelmastani, annoin hänelle tietoa, miten työ käytännössä aiomme toteuttaa. Hän antoi suunnitelmalle täyden hyväksyntänsä ja kohde oli hänen mielestään tähän tarkoitukseen erinomainen. Vielä pyysin lehtori Olavi Petroa tutustumaan suunnitelman tavoitteisiin.

Uusi ketojen niitto- ja hoitosuunnitelma ei saanut varauksetonta hyväksyntää. Sanottiin sen tuovan epäsiistin kuvan alueesta. Hoitosuunnitelma ei lähtenyt kunnolla alkuun, kun minulta vietiin vastuu viheralueiden hoidon osalta. Kaikki palasi ennalleen, eli parturointi sai jatkua holtittomasti.

Etelä-Saimaan toimittaja Leena Sallinen kirjoitti usein lehdessä, että Linnoitus hoidetaan piloille, Toivottavasti näin ei ole käynyt, vaan se kasvusto, joka oli silloin, kun kaupunki sai alueen valtiolta, löytyy edelleen.

Runsaasti kukkivat luonnonvaraiset kasvit ovat elinehto päiväperhosille, pölyttäville hyönteisille ja mehiläisille. Myös koulujen biologian opinnoissa ja kasvituntemuksessa linnoituksen aarreaitta on mahtava opetuskohde.

Linnoituksessa kasvaa myös harvinaisia Venäjältä eläinten rehun mukana kulkeutuneita kasveja. Näitä meidän lisäksi löytyy vain Haminasta ja hieman Suomenlinnasta. Nykykielessä näistä käytettäisiin vieraslajit, mutta ne kuuluvat Linnoituksen flooraan.

Koko viheralalle otettiin käyttöön vuonna 1996 laatujärjestelmä. Siinä kehotetaan muun muassa antamaan arvo vanhalle ympäristölle, jota Linnoitus on jo tänään.

Millainenhan Linnoituksen ilme olisi nyt, jos tekemäni ketosuunnitelma olisi saanut toteutua kuluneen 25 vuoden aikana?

Arto Pulkkinen, Lappeenranta