Näkökulma: Metsäteollisuuden innovaatiot syntyvät kumppanuuksista

Metsäteollisuus panostaa uusien tuotteiden kehittämiseen merkittävästi. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella on metsäteollisuusyritysten tutkimuslaitoksia sekä useita erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä metsäteollisuuden kanssa uusien tuotteiden ja toiminnan kehittämiseksi. Alueella toimivat oppilaitokset, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, ovat merkittävässä roolissa alan tutkimus- ja kehitystyössä. Innovaatioiden aikaansaamiseksi tarvitsee kaikkien osapuolten tehdä töitä yhteisen tavoitteen eteen.

Uuden tuotteen kehittäminen teolliseen mittakaavaan ja merkittäväksi liiketoiminnaksi vie aikaa. Esimerkiksi maitopurkin kehittyminen miljardiluokan liiketoiminnaksi vei noin 15 vuotta. Metsäteollisuusyrityksille tärkeitä uuden liiketoiminnan kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä muun muassa puurakentaminen, pakkaukset, tekstiilit, kemian tuotteet, komposiittimateriaalit ja liikenteen polttoaineet sekä digitaalisten ratkaisujen kehittäminen. Innovointi on metsäteollisuuden elinvoiman edellytys.

Nykyisten tuotteiden – esimerkiksi arkisen kopiopaperin – tuotekehitystä tehdään edelleen. Tuote ei ole todellakaan sama mitä se on ollut 20 vuotta sitten. Maitopurkin valmistuksessa osa selluloosasta korvataan nykyään mikrokuituselluloosalla. Tuotteen valmistuksessa tarvitaan vähemmän raaka-ainetta, mutta samalla on saatu parannettua sen teknisiä ominaisuuksia. Jo nyt on otettu käyttöön ratkaisuja, joilla voidaan korvata muovin käyttö kokonaan.

Metsäteollisuusyritykset ovat sopineet erilaisista yhteistyösopimuksista kiertotalousajattelun mukaisen toiminnan kehittämiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on lannoitteiden valmistaminen sellun- ja paperintuotannon ohessa syntyvästä lietteestä. Logistiikkaketjun ja puunhankinnan kehittäminen digitalisaation avulla on kaikille metsäteollisuusyrityksille keskeinen kehityskohde. Tavoitteena on kerätä, jalostaa, jakaa ja hyödyntää tietoa uudella tavalla. Useimmiten tällaiseen kehitystyöhön tarvitaan osaajia monelta eri toimialalta.

Innovoinnissa yhteistyö on voimaa. Sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyötä tarvitaan, jotta saadaan aikaiseksi innovaatioita ja menestyviä tuotteita. Suomessa on kansainvälisestikin mitattuna ainutlaatuista osaamista puusta ja puun käytöstä. Isot ja pienet yritykset tarvitsevat toisiaan, sillä ilman isojen apua ei monikaan pienempi yritys pääsisi lentoon. Toisaalta pieni yritys tuo isoon yritykseen ketterän toimintatavan, aidosti uudenlaisen näkökulman ja mahdollisesti uutta osaamista tuttuunkin asiaan. Uusia toimijoita on tullut alalle ja paljon uusia tuotekehityksen alkuja on nousemassa. Julkisten toimijoiden, kuten korkeakoulujen, yliopistojen tai tutkimuslaitosten kansainvälisesti merkittävä osaaminen puun käytössä ja yhteistyö yritysten kanssa luo innovaatioita ja liiketoimintaa Suomeen.

Metsäteollisuusyritykset valmistavat maailmanmarkkinoille sellaisia tuotteita, joita asiakkaat haluavat ja jotka käyvät kaupaksi. Tässä on viime vuosina onnistuttu hyvin, sillä tuotanto Suomessa on ollut kasvussa ja metsäteollisuus on investoinut Suomeen merkittävästi. Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja vastata väestönkasvusta aiheutuviin haasteisiin. Kallista raaka-ainetta jalostettaessa pyritään resurssitehokkuuteen ja valmistamaan mahdollisimman arvokkaita tuotteita, jotta tehtaat menestyisivät kovassa kilpailussa.
Ala on nyt päässyt nousuun pitkän laskukauden jälkeen ja vihdoin metsäteollisuus on päässyt takaisin menestyksen tielle. Ilman uudistumista, innovointia ja alan tekemiä omia toimia ei tähän olisi päästy.

Alina Ruonala-Lindgren
kirjoittaja on innovaatioasioiden päällikkö Metsäteollisuus ry:ssä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.