Jokainen ikäihminen on ansainnut hyvän arjen — Vapaaehtoisena voi ilahduttaa ikäihmisiä

Vierailin äskettäin tätiäni katsomassa eräässä paikallisessa hoitokodissa. Tilat olivat modernit ja remontoidut, mutta hoitajia oli vain kaksi kuuttatoista moni -ja muistisairasta asukasta kohti, ja hoitajilla oli kädet täynnä työtä.

Juttelin hoitajien kanssa, ja he kertoivat, että tuntuu pahalta, kun asukkaille ei ole resursseja tarjota juuri mitään harrasteita tai mielekästä tekemistä, mikä tekee arjesta mielekästä, koska heidän kaikki aikansa menee hoitotyöhön. Lisäksi ilmeni, että esimerkiksi terapeutteja tai sosiaaliohjaajia ei ole juuri lainkaan.

Ikäihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, mutta syynä ei saisi olla asuinpaikka.

Kysyessäni asukkaiden viikko-ohjelmasta minulle kerrottiin, että joskus yritetään jotakin pientä järjestää, mutta ohjelmaa ei juuri ole.

Itse työskentelen Helsingissä Kannelmäen palvelukeskuksessa esimiehenä ja tajusin sen valtavan eron harrasteiden ja muun toiminnan suhteen, joita meillä Helsingissä on mahdollisuus ikäihmisille tarjota.

Ikäihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, mutta syynä ei saisi olla asuinpaikka. Jokainen ikäihminen on ansainnut hyvän arjen, missä hyvän hoidon lisäksi tarjotaan samanlaista arkea, elämää ja juhlahetkiäkin kuin meille nuoremmillekin.

Jokainen tietää, että resurssit ovat tiukassa ja uusia vakansseja on vaikea saada.

Tästä syystä haastaisinkin teidät kaikki ihmiset, harrastusryhmät, päiväkodit, koulut, työpaikat ja niin edelleen ottamaan haasteen vastaan, että lähtisitte tekemään vapaaehtoistyötä hoitokoteihin.

Se ei vaadi sitoutumista ja lupauksia, vaan sitä voi tehdä silloin ,kun siihen on mahdollisuus. Vapaaehtoisena voi ilahduttaa ikäihmisiä monin eri tavoin, kuten olemalla ulkoiluapuna, lukemalla kirjaa tai sanomalehteä, vetämällä yhteislauluja ja niin edelleen. Päiväkotilasten ja eläinten vierailu on myös odotettua.

Tärkeintä on kuitenkin olla läsnä, kuunnella ja välittää. Se riittää, ei tarvita mitään kummempaa kuin olla ihminen ihmiselle.

Pienillä teoilla voimme saada aikaan jotain paljon suurempaa kuin osaamme ajatellakaan. Myös ikäihminen kaipaa tulla huomatuksi, kosketetuksi ja hyväksytyksi. Elämän pitäisi jatkua myös hoitokodeissa, sillä emmehän haluaisi itsekään tulla unohdetuiksi.

Lähde rohkeasti mukaan, laitetaan yhdessä hyvä kiertämään!

Katja Lauronen,

Helsinki

Kommentoidut