Lukijalta: HINKU-hankkeessa on Etelä-Karjalalle haasteita—Päänvaivaa tulevat aiheuttamaan maankäyttösektorin päästöt

Etelä-Karjalan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 14.10. hakea Etelä-Karjalalle hiilineutraalisuus – eli HINKU-maakuntastatusta ja sitoutua näin vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuonna 2030 verrattuna vuoden 2007 päästöihin.

Hiilineutraalisuudelle ei ole vakiintunutta määritelmää ja eri maissa se ymmärretään hieman eri tavalla. Joissain maissa maankäyttösektorin (metsät ja viljelysmaat) nieluja ei oteta täysimääräisesti huomioon ja esimerkiksi lentoliikenteen päästöt lasketaan mukaan. Fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentäminen on aina ensisijainen prioriteetti.

Etelä-Karjalan vahvuus on uusiutuvassa energiassa.

Etelä-Karjalan vahvuus on uusiutuvassa energiassa. Vesivoiman ja varsinkin bioenergian tuotanto on mittavaa – aurinko – ja tuulienergiantuotanto on sen sijaan mitätöntä. Tieliikenteessä ja työkoneissa fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on kovin hidasta.

Päänvaivaa Etelä-Karjalalle tulevat aiheuttamaan maankäyttösektorin päästöt. Viljelysmaat ovat kaikkialla Suomessa päästölähteitä, niin Etelä-Karjalassakin. Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat hiilinielu, vaikka viime vuosien ennätyshakkuut ovat pienentäneet nielua huomattavasti. Etelä-Karjalassa hakkuumäärät ovat kuitenkin olleet jo pitkään niin suuria, että alueen metsistä on tullut päästölähteitä.

Käytännössä Etelä-Karjalassa tulisi kompensoida tieliikenteen suuria päästöjä metsien hiilinieluilla. Se puolestaan tarkoittaisi tulevina vuosina merkittävästi pienempiä hakkuumääriä ja metsänhoitotapojen muutoksia. Lisähaasteita tuo se, että pysyvyydeltään epävarmoilla hiilinieluilla ei todennäköisesti voi täysimääräisesti korvata fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Metsien negatiiviset hiilinielut tuovat paineita myös oletukselle bioenergian nollapäästöisyydestä.

Lentoliikenne tullaan todennäköisesti myös ottamaan huomioon päästölaskennoissa tulevaisuudessa. Maakuntahallituksen kokouksessa päätettiin hiilineutraalisuushankkeen lisäksi valmistella maakunnan 250 000 euron lisätukea Lappeenrannan lentoliikenteelle vuodelle 2020.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta