Lukijalta: Päätöksenteko on kriisissä – Hallitus ei voi päättää, onko kansalainen terve tai sairas

Työelämäprofessori Matti Apunen keväällä Jälkiviisaat-ohjelmassa lausui, että meillä on keskuudessamme kolme kriisiä: terveyskriisi, talouskriisi ja sosiaalinen kriisi. Näin lähtökohtaisesti on. Maailman terveysjärjestön (WHO) edustaja on lausunut, että covid19- eli koronakriisi on siirtymässä kolmanteen aaltoon ensi vuoden alussa. Vakava asia, joka odottaa laajaa rokotuskattavuutta, kun rokotteet alkavat saada hyväksyntää.

Terveyskriisin pitkittyminen syventää talouskriisiä, jonka hoito voi vaikeutua taloudellisten resurssien väistämättä ehtyessä.

Sosiaalinen kriisi kosketti aluksi iäkkäämpiä, joiden tuli eristää itsensä myös läheisistään. Nyt alkavat erilaiset harrastukset tulla kielletyiksi. Kun jotkin urheilulajit sallitaan vain ilman katsojia, ammattiurheilu tulee uhanalaiseksi. Tällä voi olla paikallisesti isojakin seuraamuksia.

Neljänneksi kriisiksi on kasvanut päätöksenteon kriisi. Valtioneuvoston jäsenet ”neuvottelevat” keskenään päivä- ja iltakaupalla asioista, joiden pitäisi olla normaalia virkamiesvalmistelua. Vanhempi virkamieskollega kyseli, kenen kanssa he neuvottelevat. Kuka tai mikä on se taho, jonka kanssa he neuvottelevat. Mutta keskenään, ei se ennen ole ollut mitään neuvottelua vai onko hallituksen sisällä eri rintamia.

Esimerkkinä siitä, miten kauas on edetty normaalista valmistelusta, professori Martin Scheinin on ottanut ministeri Kiurun Ykkösaamun haastattelussa esittämiä esimerkkejä: on sovittu, että syksy mennään normaalilainsäädännön pohjalta sekä että tartuntojen määrä pidetään perustason ja kiihtymisvaiheen välissä.

Julkista valtaa ei käytetä periaatteella ”on sovittu”. Päätökset tehdään virkavalmistelun pohjalta asianomaisessa toimielimessä. Tautimäärien tason sopiminen hallitustasolla on aivan absurdia, ikäänkuin hallitus voisi päättää, onko kansalainen terve tai sairas.

Päätöksentekokriisi näkyy muun muassa hyvinvointialuevalmistelussa, jossa ei ole tunnistettu sitä, että uudistuksen toteuttaminen edellyttää, että ensin suoritetaan hyvinvointialueilla henkilöstön palkkaharmonisointi. Palkkaharmonisoinnin hintalappu on jossain 700 milj ja 1 miljardin euron välillä. Kaivakaa kuvetta, jotta lukko toimivalle hyvinvointialueuudistukselle voi aueta.

Iikko B Voipio

Taipalsaari

Luetuimmat