Lukijalta: Suomen on vaikea vaikuttaa viinaralliin—Miksi ei työtön tai eläkeläinen kerran vuodessa tekisi edestakaista matkaa Viron halki 900 euron säästön takia

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on äskettäin keskustellut Baltian maiden kollegoidensa kanssa alkoholiverotuksesta toiveenaan hallittu verojen korotus, jotta suomalaisten harrastama viinaralli Viroon ja Latviaan tyrehtyisi.

Euroopan integroitumisen, EU:n perusarvoina on muun muassa ihmisten, pääomien ja tavaroiden vapaa liikkuminen. Suomen liittyessä EU:iin ongelmiksi tunnistettiin alkoholin ja autojen verotus. Alkoholille neuvoteltiin 10 vuoden siirtymäaika määrällisin tuontirajoituksin. Asetelma sai vielä uuden mausteen, kun Baltian maat hyväksyttiin EU:n jäseniksi.

Aina löytyy naapurimaa, jossa alkoholivero on kevyempi kuin Baltiassa, siis Saksassa ja Puolassa.

Tämän vuosisadan alussa ennakoitiin edessä oleva ongelma eli merkittävä hintatason ero. Silloinen hallitus valtiovarainministeriön ahneuden tuella vältteli ehdotettua maltillista verotuksen keventämistä. Sen sijaan puolustuksellisesti tehtiin kertarysäyksenä veronalennus siirtymäkauden loputtua, joka hillitsi matkustajatuontia, mutta samalla kasvatti kotimaista kulutusta. Tästä sekä valtiontalouden tarpeista johtuen palattiin alkoholiverotuksen korotuksiin.

Viro korotti parina viime vuonna verojaan reilusti, mutta valtion verotulot pienenivät. Nyt on jouduttu alentamaan veroja ja Latvia on nokittanut.

Kerron esimerkin elävästä elämästä. Olettakaamme, että terve kahden aikuisen perhe nauttii päivällisellään lasillisen (24 cl) viiniä. Tällöin vuoden viinin kulutus olisi noin 180 litraa.

Alkosta ostettuna hanapakkauksina se maksaa noin 1 800 euroa, 10 euroa litra. Tasan sama tuote maksaa Latvian rajan tuntumassa 4,40 euroa litra eli vuosikulutuksen hinta on 792 euroa.

Jos Helsingistä kulkee henkilöautolla Suomenlahden yli aamulla ja palaa illalla, edestakainen matka on toteutettavissa noin 100 eurolla.

Miksi ei työtön, eläkeläinen tai jopa aktiivityöelämässä oleva kerran vuodessa tekisi edestakaista matkaa Viron halki 900 euron säästön takia. Tässä oletetaan, että perheen alkoholin kulutustottumus ei muutu ja on vain se viinilasillinen päivän pääaterian kanssa. Aika hyvän verottoman tilin tekee.

Toki THL:n normien mukaan perhe luokitellaan suurkuluttajiksi, kun aikuista kohti alkoholia kuluu 13 litraa absoluuttia tilastoidun keskiarvon huidellessa 10 litran huippeilla.

Ajatus, että Suomi onnistuisi korotuttamaan Baltian maiden alkoholiverotusta maamme tasolle, on hiekalle rakennettu useasta syystä. Käsittelen tässä vain kahta.

Aina löytyy naapurimaa, jossa alkoholivero on kevyempi kuin Baltiassa, siis Saksassa ja Puolassa. Niihin ei ministeri Lintilän kynsi yllä. Toisekseen Baltian maiden asukkaiden tulotaso on vielä pitkään alhaisempi kuin Suomessa, että on kohtuutonta vaatia niitä kiristämään alkoholiverotusta Suomen tasolle.

Miten viinaralli loppuisi? Harmonisoidaan ja alennetaan miedompien alkoholijuomien verotusta hallitusti ja pitkäjänteisesti.

Iikko B. Voipio (kok.), Taipalsaari