Lukijalta: Inhimillisen pääoman lyhyt oppimäärä

Asko Munukka kyseli kirjoituksessaan (E-S, lukijalta 17.9.) henkisestä pääomasta, joka vilahtelee taloustietäjien puheissa. Koska aineettoman pääoman olemus pyörii tällä hetkellä päivittäinen tekemisissäni, tartuin asiaan, jotta ei mennä aivan harhateille. Henkisen pääoman käsite ei korvaa työvoiman käsitettä eikä liity ihmisen omistamiseen mitenkään.

Henkinen pääoma käsitteenä kuuluu osana aineettomaan pääomaan. Yrityksillähän on paljon resursseja, jotka eivät näy niiden taseessa eli se on pelkistetysti yrityksen aineetonta pääomaa. Esimerkkinä voisivat olla vaikka tietotekniikkayritykset, joilla ei ole mahdollisesti kuin omat toimitilat ja koneet, mutta myyntiarvo näillä yrityksillä on kuitenkin miljoonia. Se, mikä näissä hinnoissa ei ole selitettävissä suhteessa taseeseen, on aineetonta pääomaa.

Aineeton pääoma koostuu karkeasti jaoteltuna kolmesta osasta: rakenteellisesta pääomasta, suhdepääomasta (mm. sosiaalinen aspekti) ja inhimillisestä pääomasta. Inhimillinen pääoma on se tieto, taito ja kyvykkyys, mikä on henkilön korvien välissä. Oikein johdettuna inhimillinen pääoma on sekä työntekijän että työnantajan etu eikä missään tapauksessa riiston väline.

Jukka Lind

KTM, Lappeenranta

Luetuimmat