Lukijalta: Yhteiset pelisäännöt rantaraitille

On tosi hienoa, että ihmiset ovat alkaneet liikuskella pyörillä. Se jos mikä on tärkeää kunnolle. Tanskassa taitaa jokaisella asukkaalla olla ainakin kaksi polkupyörää. Erityisesti arvostan maastopyöräilijöitä, joska etsivät haasteita pyöräilylle suomalaisesta

luonnosta.

Joskus olen kuitenkin urbaanimiljöissä kohdannut tiettyjä vaikeuksia, kun ikäihmisenä haluan liikkumisen vapautta ja jopa nauttia luonnosta ja ystävistä. Tuntuu, että kaikki pyöräilijät eivät risteyksissä ja erityisesti puistomaisella rantaraitilla, joka on kaupungin arvokas lahja Lappeenrannan asukkaille, välitä pelinsäännöistä.

Kuulee jopa semmoisia puheita, että rantaraitin käyttö pitäisi suunnata enemmän pyöräilijöille, kuin lapsiperheille ja vanhuksille tai muille, jotka haluavat ulkoilulleen myös sosiaalista aspektia.

Itselleni on rantaraitilla sattunut monta pahaa vaaratilannetta, kun takaa kuuluu hiekan rohinaa ja dominoiva pyöräilijä suhahtaa ohi selän takaa. Pirikello ei näytä kuuluvan nykynuorten pyöräilyvarusteisiin. Olisi kohteliasta ilmoitella lähestymisestään. Kun pyöräilijä tulee selän takaa hiljentämättä vauhtiaan, ei kävelijä ole aina orientoitunut tilanteeseen ja voi väistää vaikka suoraan pyörän eteen.

Rantaraitti on ihana paikka ulkoilijoille ja kuntoilijoille. Toivoisin, että asia huomioitaisiin myös tavallisten kävelijöiden ja lapsiperheiden kannalta. Vauhtipyöräily voitaisiin varmaan ohjata omalle, merkitylle reitilleen. Ystävien tapaaminen ja juttelu on kai sallttua rantaraitilla ilman kiirettä.

Jouko Varonen

Lappeenranta