Lukijalta: Perustuuko Lappeenrannan lentoselvitys arvioihin vai toiveajatteluun?

Keskiviikkona 15.5. julkistettiin Taloustutkimuksen tekemä Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutus -selvitys. Vuonna 2021 lentoliikenteen arvioidaan tuovan Etelä-Karjalaan ja lähimaakuntiin 30 miljoonaa euroa.

Selvityksen laskelmat perustuvat yksisuuntaiseen Euroopasta tulevien matkailijoiden tuomaan rahavirtaan – jokaisen matkustajan oletetaan jättävän alueelle 1 155 euroa. Lisäksi venäläisen matkustajan oletetaan jättävän noin kymmenesosan eli 115 euroa. Vuonna 2021 lentoasemalla arvioidaan olevan noin 140 000 matkustajaa (nousut ja laskut) ja kolmasosa matkustajista on Euroopasta tulevia.

Tein selvityksen pohjatiedoilla kaksisuuntaisen talousvaikutuslaskelman, joka ottaa huomioon myös lentoliikenteen mukana Eurooppaan viedyt suomalaisten eurot ja lentotoiminnalle annetut suorat tuet. Laskelma paljastaa, että talousvaikutukset ovat erittäin herkkiä matkustajien kansallisuusosuuksille. Lentomatkustajien kansallisuuksia ei ole tähän mennessä tilastoitu ja Taloustutkimuksen käyttämät luvut perustuvat arvioihin – vai toiveajatteluun. Inhorealistisemmalla noin 10 prosentin Euroopasta tulevien matkustajien osuudella Lappeenrannan lentoliikenteen nettotalousvaikutus kääntyy 20 miljoonaa negatiiviseksi.

Matkustajien kansallisuudesta riippumatta kaavailtu lentotoiminta aiheuttaisi noin 50 000 tonnin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Sitran juuri julkaistun raportin mukaan suomalaisten tulisi ilmastotavoitteisiin päästäkseen siirtyä kasvisruokaan ja luopua autosta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä turhien lentojen vähentäminen olisi kuitenkin helpoin hedelmä poimittavaksi. Lappeenrannan virkamiehillä luulisi olevan vaikeaa mainostaa samaan aikaan Lappeenrantaa ilmastopääkaupunkina ja lisätä tukea halpalennoille.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Lappeenranta