Lukijalta: Pula hoitajista on todellinen—Erityisesti pula lähihoitajista on pahenemassa

Julkisuudessa on esitetty erilaisia lukuja sote-alalta poistuneista työntekijöistä. Tehy on käyttänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuodelta 2014 peräisin olevia lukuja sosiaali- ja terveydenalalta poistuneista työntekijöistä.

Vuoden 2014 tietojen mukaan sote-alan koulutetuista 38 204 työskenteli muulla alalla. Tätä lukua Tehy on käyttänyt kuvatessaan, kuinka moni sote-alan ammattihenkilö tekee muuta kuin sote-alan työtä. Lisäksi julkisessa hallinnossa, koulutuksessa, apteekeissa ja työvoiman vuokrauksessa työskenteli yhteensä 33980 ammattihenkilöä. Yhteensä luvuista tulee 72  184, jota on myös käytetty kuvaamaan alalta lähteneitä.

Vaativin sote-alan työ tehdään erikoissairaanhoidossa julkisella sektorilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi THL:ltä uuden laskelman vanhuspalvelulain hoitajamitoitusta varten. Uuden luvun perusteella on tehty johtopäätöksiä, että alalta poistuminen olisi tavanomaisissa määrissä ja potentiaalinen hoitajareservi olisi paljon pienempi kuin aiemmin esitetty.

Aiemmat luvut ja hoitajamitoitusta varten laskettu luku eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Uusi luku ei kumoa tai korvaa edellisiä. Se on ensinnäkin laskettu vain vanhuspalveluja ja hoitajamitoitusta varten. Toiseksi se on laskettu eri periaatteilla kuin vuoden 2014 luvut.

Uudessa luvussa on otettu huomioon vain joitakin sote-alan ammatteja, kuten lähihoitaja, perushoitaja, sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Siinä eivät ole mukana esimerkiksi fysioterapeutit tai röntgenhoitajat. Lisäksi laskelmia on tarkasteltu ammattiluokittain eikä toimialoittain kuten vuoden 2014 luvuissa.

Tarkastelu ammattiluokittain johtaa analyysissa siihen, että yli puolet muilla kuin sote-alalla työskentelevistä pystyy kuitenkin hyödyntämään koulutustaan uudessa työssä. Esimerkiksi kouluavustajana työskentelevä lähihoitaja ei siis ole uuden tiedon mukaan vaihtanut alaa. Sote-näkökulmasta koulunkäyntiavustajana työskentelevä lähihoitaja ei työskentele sote-alan tehtävissä.

Uudessa luvussa eivät myöskään ole mukana hoitajat, jotka ovat kouluttautuneet johonkin toiseen ammattiin hoitajakoulutuksen jälkeen. Osa esimerkiksi poliisiksi tai tradenomeiksi kouluttautuneista hoitajista voisi olla kiinnostunut palaamaan, jos alan vetovoima kohenisi.

Myös KT Kuntatyönantajat on esitellyt omia lukujaan. Niihin voi todeta, että kunnissa alan vaihtamisen tarkastelu ei ole järkevää, koska hoitoalan tehtäviä ei edes ole vaikkapa teknisessä toimessa tai sivistystoimessa. Vaativin sote-alan työ tehdään erikoissairaanhoidossa julkisella sektorilla.

Syyskuun lopulla julkaistu tuore ammattibarometri osoittaa, että pula hoitajista on todellinen. Erityisesti pula lähihoitajista on pahenemassa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on suomalaisen yhteiskunnan avainala. Siksi sitä uhkaava henkilöstökato on otettava vakavasti. Esimerkiksi yhden sairaanhoitajan kouluttaminen maksaa yhteiskunnalle noin 34 000 euroa. Meillä ei ole varaa menettää heistä ainuttakaan.

Millariikka Rytkönen, Tehyn puheenjohtaja