Lukijalta: Monessa muuaassa kaupungissa vesitorni on osattu hyödyntää matkailu- ja virkistyskäyttöön

Vesitornista on tehty periaatteellinen säästökohde, jolla halutaan todistaa, kuinka kaupunki säästää. Samaan aikaan kuitenkin on pantu vireille järjettömiä, suuruudenhulluja hankkeita, esimerkkinä keskustaan suunniteltu kansiareena. Säästökuuri ei kuitenkaan koske sitä, hanketta on jo viety pitkälle. Kansiareenan kuluiksi ohjausryhmä on laskenut 49,8 miljoonaa euroa. Rahoitusasiantuntijaksi kaupunki on valinnut SRV:n, jonka tytäryhtiöllä on esitetty olevan kytköksiä Luxemburgin veroparatiisiin (Yle MOT 10.11.2014). Hallivaihtoehtosuunnitelmien pitänee olla valmiina lokakuun lopussa?

Menneinä vuosina Lappeenrannan kaupunki on latonut miljoonia sinne sun tänne, esimerkkinä surullisen kuuluisa Ikean tonttiepisodi. Venäläismatkailun huippuvuosina kaupunki ei säästellyt rahaa. Tappiollista lentotoimintaa on tuettu vuodesta toiseen. Kohta taas ollaan kinuamassa rahaa kaupungin kukkarosta, koska uutisten mukaan lentokenttä on tuottanut tappiota 520 000 euroa. Paljonkohan puolestaan Rauhan asuntomessut ja kylpylähotellin areena maksoivat kaupungille?

Monessa kaupungissa vesitorni on osattu hyödyntää matkailu- ja virkistyskäyttöön.

Vesitornin matkailu- ja muun käyttöönoton estämiseksi on löydetty erilaisia verukkeita kuten ”vesitornin kahvila tulee liian kalliiksi”, ”lähitalojen asukkaat vastustavat, koska epäilevät maisemahissin mahdollisesti pilaavan asunnoista näkyvän maiseman”, ”Energiaverkot Oy on ilmaissut, että ei suoranaisesti vastusta vesitornin avaamista yleisö ja yrityskäyttöön, mutta ei yhtiönä ole kiinnostunut investoinnin rahoittamisesta”. Sopiikin kysyä, paljonko kauppakeskusteatterin ylläpito maksaa vuosittain tai hiekkalinnan jokakesäinen hiekkashow?

Vesitorni on ollut suljettuna jo 17 vuotta. Kuvastaa hyvin päättäjien nuivaa asennetta tavallista kansaa kohtaan. Monessa kaupungissa vesitorni on osattu hyödyntää matkailu- ja virkistyskäyttöön. Koska kaupungilta ei ole herunut rahaa vesitornin kunnostukseen, on paikallisten vesitorniaktiivien pitänyt kerätä rahaa joukkorahoituksella tornin kunnostustyölle. 100 000 euroa olisi pitänyt saada kasaan, jotta voidaan todistaa, että hanke kiinnostaa sijoittajia. Kaupunki on häpeällisesti jättäytynyt syrjään ja käskee vetoamaan sijoittajiin. Mahdottomia jopa nöyryyttäviä ehtoja on asetettu täytettäväksi.

Muistutettakoon vielä, että kaupungintalon edustatoria on ehostettu 3,5 miljoonalla ja rakentaminen jatkunee vieläkin. Siellä on hyvä Eekoon järjestää festareita. Erikoisuuden tavoittelu vaivaa paikallisia päättäjiä. Kauppakeskusteatteri edustaa kallista ja prameilevaa rakentamista. Veronmaksajien rahoilla kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtajansa kaupunginarkkitehti Maarit Pimiän johdolla on helppo toteuttaa kalliita visioitaan.

Jouko Manninen, Lappeenranta