Lukijalta: Imettäjä tarvitsee oman rauhan

Uutisissa on ollut keskustelua, tulisiko julki-imetys turvata lailla. Näin imettävänä pienen vauvan äitinä koen, että keskustelu on aiheellista.


THL julkaisi vastikään imetyksen edistämisen toimintaohjelman. WHO suosittaa täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti, ja maassamme tähän yltää vain yksi prosentti. Syitä tähän varmasti on monia, mutta joka ainoa meistä ikään ja sukupuoleen katsomatta elää ensimmäiset elinkuukaudet maidolla, äidin-, tai korvikkeella.

Tarvitaanko lakia turvaamaan julki-imetys? Olemmeko tosiaan niin ahdasmielisiä, että emme suo imetysrauhaa aikaan tai paikkaan katsomatta äidille ja lapselle? Ilmeisesti olemme. Kuitenkin julki-imetyksessä "ei näy mitään" – jos vertaamme vaikka alusvaatemainoksiin. Niiden poistamista ei kuitenkaan olla vaatimassa aktiivisesti?

Samaan aikaan yritetään luoda erillisiä imetystiloja, jotta imettävät äidit saadaan pois muiden kansalaisten silmistä. Onko siis ihme, jos tuoreet imettävät äidit kokevat epävarmuutta ja välttävät julkisilla paikoilla liikkumista imettämisen ”pelossa”? Jos laki turvaa rauhan imettää lasta silloin, kun hänelle nälkä iskee, niin sitten sellaisen laadinta on ehdottomasti paikallaan.

Lähtökohtaisesti kuitenkin jokaisen pitäisi tarkastaa omaa asennettaan, mitä se juuri sinulta on pois, että äiti ruokkii lastaan silloin, kun hän sitä tarvitsee? Toivon, että tulevaisuudessa  täysimetyssuositukseen yltää yhä useampi nykyisen prosentin sijaan. Ilman pelkoa julkisilla paikoilla imettämisestä.

Lopulta, äidin ja lapsen imetyshetki on heidän välinen hetki eikä kuulu ulkopuolisille. Imetyksen normaaliksi tekemiseen tarvitsemme ehdottomasti enemmän kannustusta yhteiskunnallisella tasolla, jotta imetystilastot saataisi nousuun.

Hanne Seppäläinen, Taipalsaari

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.