Pääkirjoitus: Saarikon ajatus uudesta yliopistosta epärealistinen – Suomen korkeakoulujen pitää pystyä kilpailemaan kansainvälisesti

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) heitti viikonloppuna keskustan puoluevaltuustossa ilmaan ajatuksen uuden yliopiston perustamisesta Suomeen. Hänen mukaansa mahdollisuus kannattaa pitää avoinna, vaikka konkreettisia suunnitelmia ministeriössä ei olekaan.

Saarikon puheet istuvat keskustan agendaan hyvin. Niitä kuunnellaan varmasti kieli pitkällä alueilla, joissa ei ole varsinaista yliopistoa, mutta on yliopistojen etäpisteitä. Kaakkois-Suomessa tällainen on Mikkeli.

Mitään realismia ajatuksessa ei kuitenkaan ole. Suomessa on tällä hetkellä 13 yliopistoa. Lisäksi korkeakoulutusta antavat 24 ammattikorkeakoulua sekä Maanpuolustuskorkeakoulu.

Eri maiden korkeakoulumäärien vertailu on hankalaa järjestelmien erilaisuuden takia. Suomen vinkkelistä voi kuitenkin hyvin kysyä, onko korkeakouluverkoston kasvattamisessa mitään järkeä.

Lappeenrannassa jos jossain tiedetään, että alueen vireyden kannalta korkeakoulutuksella on iso vaikutus. Pienen paikkakunnan yliopisto ei kuitenkaan automaattisesti menesty. Sen eteen pitää tehdä vuosikymmenien työ ja se vaatii valtiolta isoja rahallisia panostuksia.

Onko realistista ajatella, että vähiä rahoja ripotellaan avain uusin kohteisiin, kun vanhatkin kärsivät rahapulasta?

Nykyisessä korkeakoulumaailmassa suomalaisten koulujen pitää pystyä kilpailemaan kansainvälisesti niin opiskelijoista, tutkijoista kuin uusien tutkimusurien aukomisestakin.

Uusien hallintorakenteiden perustaminen ei edistä näitä tavoitteita mitenkään. Digitaalisuus mahdollistaa koulutuksen järjestämisen ajasta ja paikasta riippumatta. Nykyisillä yliopistoillamme on hyvä mahdollisuus kehittyä tämän puolen edelläkävijöiksi. Rakenteiden uudistamista nykyhallituskin voi korkeakoulupolitiikallaan edistää ilman populistisia heittoja raskaista ja kalliista menneisyyden malleista.

Luetuimmat