Pääkirjoitus: Lappeenrannan kaupunkikeskusta ei ehkä ole Suomen paras, mutta se kehittyy koko ajan

Lappeenrannan kaupunkikeskustan valinta vuoden parhaaksi on herättänyt osassa kaupunkilaisia hilpeyttä. Palkintotiedotteen mukaan ”monitasoisesti kehittyvän keskustan hulinasta löytyy ripaus hiljaisuuttakin".

Valtakadun tyhjenemistä seurannut saattaa ajatella, että hulinan ja hiljaisuuden olisi pitänyt olla virkkeessä toisinpäin.

Vitsin vääntämisen ohessa täytyy todeta, että palkinto tuli onnistuneesta kehittämistyöstä. Tunnustus on ennen kaikkea kannustus, ja palkinnon on ennen Lappeenrantaa saanut moni kaupunki aina betonihelvetiksi väitettyä Kouvolaa myöten.

Kehittämistä ja visiointia Lappeenrannassa ei pelätä. Viime vuosien ponnistuksista isoimpia on Marian aukio. Jos Valtakatu vielä saa uutta puhtia edustatorin suuntaan avautuvasta kulkuyhteydestä ja Pormestarinkortteliin ehdotetusta kulttuuritilasta, keskusta voi hyvin vilkastua.

Virkistävä oli myös kaupungin väläytys uuden jäähallin keskustasijainnista. Lappeenkadun kattaminen saattaa osoittautua liian kalliiksi, mutta ainakin kaikki kortit tulee katsottua.

Tulevaisuudessakin kehitystyötä riittää. Kauppatori on vakiasiakkaille rakas paikka, mutta kävijäkunta ikääntyy eikä pieni kauppahalli riitä vetovoimatekijäksi. Myös opiskelijayhteisön näkyvyys keskustassa on edelleen olematonta.

Yksi isoista tulevaisuuden kysymyksistä on, miten ostoskäyttäytymisen muuttuminen heijastuu keskustan suunnitteluun. Vieri vieressä seisovien kauppakeskusten vetovoima tuskin on ikuista, kun verkkokauppa valtaa alaa.

Tulevaisuuden elävä kaupunki tarvitsee palveluita, joita ihmiset eivät voi tai halua ostaa netistä.

Silloin ravintolat, kahvilat ja kulttuuri- sekä liikuntatilat nousevat arvoonsa.


Eevi Kinnunen
eevi.kinnunen@esaimaa.fi