Pääkirjoitus: EU-miljardit vilisevät vuodenvaihteen jälkeen kansalliseen keskusteluun — Puheenjohtajamaana Suomi on ollut diplomaatti, nyt on vuoro huolehtia omista eduista

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päättyminen häämöttää vuodenvaihteessa. Yksi kauden avaintehtävistä, Euroopan Unionin monivuotinen rahoitusehdotus valmistui eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla viime viikolla. Jäsenmaiden tavoitteista sorvattu kompromissi sai komission uudelta puheenjohtajalta Ursula von der Leyeniltä tyrmäyksen.

Kyse on EU-rahoituksen raameista vuosille 2021—2027. Pöydällä on valtava määrä rahaa, jota kerätään jokaiselta jäsenmaalta keskimäärin prosentin verran bruttokansantulosta.

Rahoituskehyksen valmistelu käynnistyi jo viime vuonna. Tuolloin komission ehdotus seitsemän vuoden budjetin suuruudeksi oli 1 135 miljardia euroa. Suomen nyt neuvottelema ehdotus asettui 1 087 miljardiin euroon. Summien välillä on kymmenien miljardien eurojen kuilu, mikä luonnollisesti närästää komissiota ja kuvastaa osaltaan EU:n kahden rintamalinjan ristipainetta. Maksajavaltiot kuten Itävalta, Ruotsi ja erityisen tiukkaa talouskuria ajava Hollanti kiristäisivät rahankäyttöä. Saamapuolella olevat Itä- ja Etelä-Euroopan maat puolestaan kasvattaisivat yhteisvastuuta.

Kun Suomi vuoden alussa heittää harteiltaan puheenjohtajan diplomaatin roolin, liittyy se maksajavaltioiden joukkoon tavoittelemaan maltillista kustannusten nousua. Voikin ennustaa, että kahnaukset komission kanssa saavat jatkoa ja EU-miljardit rantautuvat myös kansallisen tason poliittiseen keskusteluun.

Komission laskelman mukaan vuosina 2014—2018 Suomen nettomaksun suuruus EU:lle oli 550 miljoonaa euroa. Onko 110 miljoonaa euroa vuodessa paljon vai vähän EU:n tuomista hyödyistä ja liittoutumisen eduista, sitä poliittiset ryhmät laskevat silloin kukin omista näkökulmistaan.

Mari Pajari

mari.pajari@kaakonviestinta.fi