Pääkirjoitus: Ruokolahden kunnanjohtajavalinta kertoo kriteerien muutoksesta

Ruokolahti yllätti maanantaina. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin imatralainen Anu Sepponen, joka toimii tällä hetkellä Rautalammin kunnanjohtajana.

Sepposen meriitit paikalle ovat hyvät, mutta vastaehdokkaana oli kuitenkin entinen ministeri ja nykyinen valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Tiilikainen oli selvä ennakkosuosikki Lappeenrantaan töihin siirtyvän Tuomo Sallisen seuraajaksi.

Ruokolahden tapauksessa on kiinnostavaa pohtia, mitä nykypäivän kunnanjohtajalta odotetaan. Hakua väritti keskustelu uuden johtajan sitoutumisesta. Tiilikaisen osalta epäiltiin, että Ruokolahti olisi hänelle vain väliaikainen turvasatama ennen paluuta isompiin tehtäviin. Tämä siitä huolimatta, että hakuvaiheessa Tiilikainen vakuutti sitoutumistaan. Oma muutaman tuhannen asukkaan kotipitäjä oli ainut poikkeustapaus, jonka johtoon hän oli sanojensa mukaan valmis lähtemään.

Sepposen vahvuudeksi taas nostettiin sitoutuminen. Sepponen on koko ajan asunut Imatralla, mikä on ruokolahtelaispäättäjille riittävän lähellä.

Aiemmin historian perusteella Ruokolahti ei kuitenkaan ole hänellekään päätepysäkki. Sepponen on työskennellyt Rautalammilla kaksi vuotta ja ehtinyt sinä aikana hakea jo kahteen muuhun kaupunginjohtajapaikkaan. Verkkokommenteissa Sepponen toivoteltiin jo tervetulleeksi Imatran johtoon nykyisen kaupunginjohtajan Kai Roslakan jälkeen.

Kunnanjohtajien kohdalla sitoutuminen näyttääkin nykyään tarkoittavan muuta kuin pitkäksi aikaa paikkakunnalle asettumista. Kuntapuolellakin totutellaan siihen, että eteenpäin pyrkivät ihmiset tulevat muutamaksi vuodeksi ja siirtyvät sitten uusiin haasteisiin.

Ikävä ei tule aikoja, jossa kunnanjohtajan pesti oli eläkevirka. Sallinenkin ehti saada asioita aikaan lyhyessä pestissään.

Toisaalta ideaali tilanne ei ole sekään, että johtaja lähtee muualle heti opittuaan talon tavoille.

Luetuimmat