Pääkirjoitus: On oikea aika miettiä koronanjälkeistä aikaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa tulevana sunnuntaina asiantuntijat keskittyvät koronan jälkeiseen aikaan. Keskustelut käydään etäyhteydellä.

Niinistö avasi tilannetta mediatilaisuudessaan perjantaina sekä viime viikonvaiheessa Uutissuomalaisen debattisarjassa.

Hän toteaa koronan tuovan tullessaan monenlaisia jännitteitä ja kasvattavan jo aiemmin kytemässä olleita jännitteitä.

Niinistö on huolissaan Euroopan unionin vaikutusvallan murenemisesta, jos unioni ei pysty ratkaisemaan sisäisiä ongelmiaan.

Menetetyn aseman palauttaminen on hänen mukaansa vaikeaa.

Niinistö on todennäköisesti oikeassa. Onkin oikea aika jo puhua tulevasta, vaikka koronapandemia ei suinkaan ole ohi, kuten tasavallan presidenttikin korostaa.

Yksi keskeisistä huolenaiheista on Euroopan keskuspankin käytäntö painaa rahaa niin paljon kuin sitä tarvitaan. Tapa on koronaa vanhempi, mutta pelkona on, että sillä yritetään vastata myös koronan tuomiin talousongelmiin. Niinistö painottaa, että velkaantumisesta ei selvitä painamalla rahaa tyhjästä.

Yksi ratkaistavista kysymyksistä onkin se, miten euroalue selviää koronan tuomista taloudellisista rasitteista.

Euroopan unionin kulmakivi on vapaan liikkuvuuden takaava Schengen-sopimus. Sen tulevaisuus mietityttää. Jäsenmaiden koronatilanne on erilainen, ja maat ovat ottaneet käyttöön matkustusrajoituksia. Niinistö arvioi, että rajoituksista voi olla vaikeaa luopua.

Korona vaikuttaa myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Niinistö nosti mediatilaisuudessaan esiin kysymyksistä kenties keskeisimmän: Mitä koronan mahdollisia vaikutuksia meiltä nyt jää huomaamatta?

Toivottavasti Kultarannassa huomataan koronan aiheuttamista riskitekijöistä ainakin kriittisimmät.