Pääkirjoitus: Huhtiniemen rapistuva motelli esteenä alueen kehittämiselle

Rapistuva motellirakennus seisoo hylättynä Lappeenrannan Huhtiniemessä. Rakennus on ollut tyhjillään jo pitkään.

Neljä vuotta sitten hostellijärjestö myi sen Viipurissa asuvalle yksityishenkilölle. Kun omistaja ei maksanut tontin vuokria, kaupunki katkaisi sähköt ja viimeisimpänä ukaasina ei enää uusinut tontin vuokrasopimusta. Sen mukaan omistajalla olisi nyt velvollisuus purkaa rakennus.

Valitettavasti vaikuttaa epätodennäköiseltä, että omistaja tekisi rakennukselle mitään. Hän on kertonut Etelä-Saimaalle, ettei ole saanut viisumia eikä perustettua pankkitiliä Suomeen. Todennäköisesti lasku rakennuksen purkamisesta lankeaa jossain vaiheessa lappeenrantalaisille veronmaksajille. Kaupunki arvioi sen maksavan satoja tuhansia.

Suomen hostellijärjestö varmaan on tyytyväinen päästyään rakennuksesta eroon. Lappeenrantalaisten kannalta tarina on siis surullinen. Koska kyse on yksityisestä kiinteistökaupasta, kaupunki ei ole ollut siinä osallisena. Pankin intressi kauppatilanteessa on ollut vain, että kaupparahat löytyvät.

Toimijan uskottavuus tai pitkän ajan maksukyky eivät ole tässä kohtaa kenenkään vastuulla. Ilmeisesti niissä on kuitenkin ollut selviä ongelmia siitä päätellen, että tilin avaaminen ei ole onnistunut.

Jos kauppoja hierottaisiin nyt, kaupassa olisi yksi valvontamekanismi lisää. Taipalsaaren Sarviniemen jupakan seurauksena Suomeen tuli tämän vuoden alusta lähtien ulkomaalaisten kiinteistökauppoja rajoittava laki. Sen äänekkäänä puuhanaisena toimi aikanaan ruokolahtelainen Suna Kymäläinen (sd.).

Lain mukaan EU:n tai ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisen pitää erikseen hakea puolustusministeriöltä lupaa kiinteistön hankintaan. Kaupoissa arvioidaan toki lähinnä sitä, onko kohde strategisesti merkittävä. Ehkä Huhtiniemi ei ole sellainen, mutta ainakin prosessi on nyt tarkemmin säädelty.

Huhtiniemessä tämä ei tietysti lohduta. Alueessa on paljon potentiaalia niin asukkaiden ulkoilupaikkana kuin leirintäalueenakin. Kaikkien etu olisi, että rapistuva maamerkki saataisiin mahdollisimman pian pois kehityksen tieltä.