Pääkirjoitus: Koronasta potkua kaksoiskuntalaisuudelle

Etätöihin siirtyminen koronaepidemian vuoksi on osoittanut entistäkin selvemmin sen, kuinka paikkariippumatonta työ on useimmille. Samalla monipaikkainen asuminen on näyttäytynyt uudessa valossa.

Odottaa siis sopii, että keskustelu kaksoiskuntalaisuudesta viriää uudelleen, kunhan koronakriisistä on selvitty.

Perustelut keskusteluun ovat olemassa hyvät. Koronaepidemian myötä ne ovat jopa vahvistuneet. Kuntien palveluverkosto kun on sekä kuntalaisten että vapaa-ajanasukkaiden käytettävissä. Jos vapaa-ajan asukas käyttää terveydenhuoltopalveluita mökkikunnassaan, siitä toki menee lasku kotikunnalle. Silti vapaa-ajanasukkaiden varalle ylläpidetyt terveydenhuoltopalvelut maksavat mökkikunnalle ylimääräistä. Tätä ei nykyisin oteta huomioon valtionosuuksissa.

Siksi mökkikunnissa katsotaan oikeudenmukaiseksi se, että vapaa-ajanasukkaiden verotuloista osa ohjautuisi kakkosasumisen kuntiin.

Ykkös- ja vapaa-ajanasumisen raja on myös muuttunut. Mökkikunnissa vietetään juuri etätyön ansiosta yhä pidempiä jaksoja vuodesta ja vapaa-ajanasukkaat ovat yhä suurimmissa määrin osa mökkikuntansa yhteisöä.

Valtioneuvoston asettama työryhmä selvitti kaksoiskuntalaisuutta viimeksi keväällä 2018.

Asian eteneminen tyssäsi perustuslakiin, koska siinä asetettujen reunaehtojen mukaan suomalaiseen monipaikkaisuuteen ei voi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen liittyviä oikeuksia. Ne on sidottu kotikuntaan.

Perustuslakia muuttamatta, oikeudenmukaisuus on kuitenkin mahdollista ottaa huomioon valtionosuuksissa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituskertoimissa. Nyt siihen olisi oikea hetki.

jaana.rautio-teijonmaa@kaakonviestinta.fi