Pääkirjoitus: Kasarmeista kampuksiksi ja patruunoista pöhinään — Hyvää syntymäpäivää, Lappeenranta!

Ensin saapui metsästäjä. Sitten perhe, suku, myös riistasta kilpailevat. Jo keskiajalla Lapveden markkinoilla elämöivät muidenkin maiden kulkijat kauppatavaroineen. Tänä päivänä Lappeenrannan hiekkaisille rantamaille voi helposti kuvitella vaeltamaan menneisyyden kulkijoita: rajanvetäjiä, torppareita, teollisuuspatruunoja.

Kun kaupungin tarinan alkua 370 vuotta sitten kirjoitettiin, elettiin sääty-yhteiskunnassa, maataloudesta ja alituisessa pelossa. Elämä valtioiden rajamailla on näyttänyt synkimmät puolensa myös sen jälkeen. Tällä viikolla Suomi vietti jatkosodan päättymisen 75-vuotispäivää, ja koko rauhan ajan Lappeenranta on saanut vihdoinkin nauttia maantieteestään.

Siitä riittääkin ammennettavaa. Vesireitit, puuvarannot ja kaupanteon taito olivat arvossaan satoja vuosia sitten, ja ovat sitä yhä. Nyt tuunattuina keihäänkärkinä ovat uusiutuvat materiaalit, vihreä energia ja kansainvälinen matkailu. Yliopistopaikkakuntana Lappeenranta nousee yhä useammin esiin uusien innovaatioiden tyyssijana. Kaupunkikulttuuri on viime vuosina astunut monta harppausta eteenpäin.

Jo 1600-luvulla ihmiset halusivat kaupunkeihin. Sitä he haluavat nytkin, mutta valitettavan usein muualle kuin Lappeenrantaan. Villimiehen kaupunki kantaa vastuutaan maakunnan suurimpana ja katseet koko alueen väestökadon edessä kääntyvät yhä enemmän Lappeenrantaan. Tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten karjalaiset saadaan pysymään kotikunnaillaan.

Syitä lappeenrantalaisuuteen voi löytää vaikka tänä viikonloppuna koko kaupungin täyttävästä syntymäpäiväjuhlasta. Baareista gaalakonsertteihin ja valojuhlasta hartauteen ulottuvat tapahtumat huipentavat paitsi juhlaviikon myös komean historian. Kyllä sitä kelpaa juhlia. Hyvää syntymäpäivää, Lappeenranta!

Mari Pajari

mari.pajari@esaimaa.fi

Kommentoidut