Pääkirjoitus: Etätöistä palaillaan nyt myös Etelä-Karjalassa – Mitä hyvää jää käteen?

Monissa Etelä-Karjalan yrityksissä hiotaan nyt paluustrategioita työpaikoille.

Osassa yrityksiä on siirrytty etätöihin onnistuneesti, ja sen avulla on jopa saatu parannettua tuottavuutta ja luovuutta. Osassa se on vaikeuttanut tekemistä ja huonontanut tuloksia koronan ohella.

Yhteiskunnan asteittaiselle avaamiselle on nyt perusteet: mitä pidempään ollaan eristyksissä, sitä enemmän talouden kehitys kärsii ja työttömyys kasvaa. Kun paluusuunnitelmaa työpaikoilla tehdään, kannattaa kuitenkin miettiä, mitä hyvää etätyömalleista on jäänyt käteen. Sähköinen läsnäolo on voinut osoittautua hyväksi keinoksi välttää avokonttorin hälyä, tai epämääräiset palaverit ovat saattaneet tippua pois.

Jos tällainen onnistuu alakouluissa, pitäisi sen olla mahdollista myös aikuisille ihmisille.

Turvallisuuden kannalta olennaista on miettiä, miten työympäristö saadaan pidettyä hygienisenä ja turvavälit riittävinä. Etelä-Karjalaan epidemia ei ole käytännössä vielä iskenyt. Todettuja tartuntoja on edelleen vain parikymmentä, ja yhtään koronaan kuollutta ei täällä tilastojen mukaan ole.

Tartuntojen välttämisen keinot korostuvat nyt entisestään. Koulut on avattu ja ravintoloita availlaan parin viikon päästä. Samaan aikaan väsymys rajoitusten noudattamiseen on saanut ihmiset liikkeelle. Kun myös työpaikoille palataan, ihmiskontaktien määrä lisääntyy yhtäkkiä eksponentiaalisesti. Tautia ei kuitenkaan ole vielä voitettu.

Kouluissa on luotu karsinoita lasten ulkoilulle ja rajoitettu eri tiloissa liikkumista. Jos tällainen onnistuu alakouluissa, pitäisi sen olla mahdollista myös aikuisille ihmisille.