Pääkirjoitus: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin on puututtu Etelä-Karjalassa, mutta ongelmista puhuminen on yhä liian usein vaikeaa

Etelä-Karjala on onnistunut saamaan otteen lasten ja nuorten mielenterveysongelmista.
Siinä missä esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä lähetteet lasten ja nuorten psykiatriaan ovat lisääntyneet, Etelä-Karjalassa vastaavaa nousua ei ole ollut.

Ongelmat on saatu kuriin yksinkertaisilla keinoilla, eli varhaisella puuttumisella ja avoimien ovien klinikkatoiminnalla.

Onnistuminen on hyvä osoitus siitä, miten suuri merkitys ennaltaehkäisyllä ja oikea-aikaisella hoidolla on sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Hieno uutinen on se, että Mielenterveysseuran arvion mukaan lähetteiden määrän kasvu ei muuallakaan maassa kieli ongelmien lisääntymisestä. Nykyään ihmiset vain osaavat hakea apua ajoissa.

Palveluista saa tietoa kouluissa, ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut siihen suuntaan, ettei terapiakäyntejä tai ahdistusta tarvitse hävetä.

Kokonaan mielenterveyteen liittyvistä ennakkoluuloista ei ole päästy eroon. Niin vanhakantaiselta kuin se kuulostaakin, ongelmista kertominen saattaa yhä lyödä leiman otsaan esimerkiksi työelämässä.

Vuoden 2017 mielenterveysbarometrissa suuri osa vastaajista uskoi ainakin jossain määrin siihen, että tieto työntekijän tai esimiehen mielenterveysongelmista voi johtaa arvostuksen, aseman tai työpaikan menetykseen.

Tulokset ovat huolestuttavia. Mielenterveysongelmien kirjo on laaja, mutta moni käy terapiassa nimenomaan ehkäistäkseen vakavien ongelmien syntymistä. Apua haetaan varsin yleisiin huoliin ja sairauksiin, kuten uupumukseen, unettomuuteen ja masennukseen.

On tärkeää, että mielenterveyspalveluista voisi puhua yhtä luontevasti kuin hammaslääkärikäynnistä.

Avun hakeminen osoittaa, että ihminen pitää itsestään huolta.

Luetuimmat

Kommentoidut