Pääkirjoitus: Pyhät ovat nykyajan hengähdystaukoja

Pääsiäisviikonloppu tarjoaa mahdollisuuden laskeutua kevääseen.

Kristinuskossa pääsiäistä vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Se on koko vuoden tärkein juhla.

Monet siihen liittyvät perinteet elävät vahvoina. Koululaiset käyvät pääsiäiskirkossa, ja ruoista mämmi ja pasha pitävät pintansa ruokapöydissä. Uskonnollisiin tapoihin yhdistyvät pakanalliset perinteet virpovine noitineen.

Valtaosa suomalaisista kuuluu edelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tällä hetkellä sen jäseniä on noin 70 prosenttia Suomen väestöstä. Kirkkoon kuuluvien määrä kuitenkin supistuu jatkuvasti. Kirkosta eroavia on enemmän kuin sinne liittyviä.

Viime vuoden aikana luterilaisen kirkon jäseniksi liittyi yhteensä 17 000 ihmistä samalla, kun 58 000 erosi siitä. Samaan aikaan yhteiskunnan maallistumisen kanssa väestö ikääntyy.

Eniten jäseniään menettävät maaseutuseurakunnat. Kastettavien määrä vähenee, kun lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja samaan aikaan yhä useampi jättää lapsensa kastamatta.

Arkipyhät ovat silti tärkeitä myös nykymaailmassa. Monelle kirkon jäsenellekin pääsiäinen on joka tapauksessa eniten hengähdystauko. Mökkiläiset pyrähtävät Saimaan rannalle ensimmäistä kertaa tänä keväänä suurina parvina.

Koululaiset ja suurin osa työssäkäyvistä viettää ylimääräisiä vapaapäiviä. Pitkä viikonloppu voi tarjota mahdollisuuden palautua arjen paineista.

Läheisten tai luonnon kohtaaminen pääsiäisenä on edelleen monelle pyhä kokemus, kuului kirkkoon tai ei.