Pääkirjoitus: Kiky-sopimukseen sisältyvän työajan pidennyksen jatkamisesta tulee syksyn työmarkkinakierroksen kynnyskysymys

Syksyn työmarkkinakierros käynnistyy elokuun lopussa, kun keskeiset vientiliitot aloittavat neuvottelunsa. Vientiliittoihin kiinnittyy erityisen paljon huomiota, sillä viime kierroksen tapaan niiden odotetaan asettavan taas raamit muillekin sopimuksille.

Kaikille tämä epävirallinen ”Suomen malli” ei käy. Sairaanhoitajien Tehy sekä julkisten ja hyvinvointialojen JHL ilmoittivat jo aiemmin, että tavoittelevat suurempia korotuksia. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo liittonsa hakevan 1,8 prosenttiyksikköä suurempia korotuksia kuin vientialoille tulee. Se maksaisi 100 –150 miljoonaa euroa vuosittain 10 vuoden ajan. Vaatimuksessa lienee roimasti neuvotteluvaraa, mutta kertoo mielialoista.

Palkkojen lisäksi neuvotteluissa hiertää kiky-sopimuksen tuoma työajan pidennys. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi STT:n haastattelussa, että kiky-sopimukseen liittyvä työajan pidennys on pysyväksi tarkoitettu, ja sillä linjalla pitäisi pysyä. Työntekijäpuolelta taas vastataan, että talkootöiden aika on ohi. Neuvottelukierroksen avaava Teollisuusliitto tähtää siihen, että työajan pidennys poistetaan kaikista sen sopimuksista. Tämä on hankala rasti, jos Teollisuusliiton sopimuksesta kaavaillaan mallia muillekin.

Osaltaan neuvottelutilannetta vaikeuttavat heikkenevät ja osin ristiriitaiset talousnäkymät. Kauppalehti kertoi eilen, että pörssiyhtiöiden tilauskanta on tällä hetkellä ennätyksellisen suuri. Toisaalta Osuuspankin ekonomistien uusin ennuste lupaa ensi vuodelle vain 0,5 prosentin talouskasvua. Tällaisilla luvuilla palkankorotusvara jää pieneksi.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi