Pääkirjoitus: Suomen läntinen turvallisuusliitos lujittui taas

Suomi lujitti liitoksiaan läntisiin turvallisuusjärjestelyihin viime viikolla kahdellakin rintamalla. Ulkoministeri Timo Soini allekirjoitti sopimuksen Suomen liittymisestä Pysyvään rakenteellisen yhteisyöhön (PRY), jolla tiivistetään EU-maiden puolustusyhteistyötä, ja puolustusministeri Jussi Niinistö puolestaan puitesopimuksen Nato-vetoisesta ampumatarvikkeiden ampuma- ja käyttöyhteistyöstä.

Ei siis ole lainkaan yllättävää, kun Ulkopoliittisen instituutin tutkimusraportissa katsotaan, että Suomen hokema mantra liittoutumattomuudesta on menettämässä merkitystään. Natoa ja Yhdysvaltoja kohden mennään käytännössä, mutta Nato-jäsenyydestä ei voida puhua kuin teoreettisella tasolla ”optiona”, koska kansa sitä selvästi vastustaa.

Suomi ollut aktiivinen toimija PRY:tä rakennettaessa. Suomen kerrotaan saaneen aktiivisuutensa ansiosta sopimukseen viittauksen aiempaan Lissabonin sopimukseen, jossa jäsenmaat velvoitetaan antamaan kaiken käytettävissä olevan tuen hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle maalle.

Käytännössä kukaan ei ilmeisesti tiedä, mitä PRY-sopimus lopulta merkitsee. Toistaiseksi se näyttää lähinnä puolustusteolliselta ja hankintayhteistyöltä, mikä sinänsä on järkevää ja hyödyllistä. EU-maiden sotilaallinen voima kasvaa.

Suomi kuitenkin haluaisi enemmän. Pääministeri Juha Sipilän mukaan PRY:n ei pitäisi jäädä talousyhteistyösopimukseksi. Suurin osa EU-maista kuuluu kuitenkin Natoon, eikä niillä ole tarvetta muuhun sotilaalliseen yhteistyöhön. PRY:n kehittyminen yhteisen puolustuksen suuntaan vaatii EU:n neuvoston yksimielisen päätöksen, mikä voi kriisitilanteessa olla vaikeaa.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.