Pääkirjoitus: Etelä-Karjalan talouspaineet näkyvät kuntien veropäätöksissä — Tulevina vuosina on keksittävä muitakin keinoja palvelujen turvaamiseksi

Etelä-Karjalassa on veropaineita ja se näkyy ensi vuoden veroprosenteissa.
Lemi, Rautjärvi ja Parikkala ovat kaikki kiristämässä verotustaan.

Vaikein tilanne on Lemillä, jossa kunta nostaa veroprosenttinsa jopa 22:een ja tekee muitakin taloutta oikaisevia liikkeitä.

Etelä-Karjalassa veropaineita oli enemmänkin. Imatralla kaupunginjohtaja oli pienen korotuksen kannalla ja Luumäelläkin käytiin keskustelua korotuksesta.

Rautjärvellä kunnanjohtaja olisi kiristänyt verotusta poliitikkoja enemmän.

Lappeenrannassa väliaikaiseksi suunniteltu raju korotus on jäänyt pysyväiseksi.


Taipalsaari tekee veropäätöksensä tänään.

Esityslistan mukaan valtuusto päättää illalla pitää veroprosentin entisellään. Toisaalta talousarvio näyttää pitkästä aikaa yli miljoonan euron ylijäämää ensi vuodelle ja se voi houkutella pieneen kevennykseen.

Etelä-Karjalassa verotuksen tasoon on syytä kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Imatra, Lemi ja Taipalsaari ovat jo puuttuneet yt-neuvottelujen avulla palvelurakenteeseensa. Myös muissa kunnissa on käytävä avointa keskustelua kuntatalouden menopaineita hillitsevistä ja tulopohjaa vahvistavista keinoista.

Etelä-Karjala ei ole yksin korotuspaineidensa kanssa, sillä noin sata suomalaista kuntaa nostaa veroprosenttiaan ensi vuodelle.

Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan mukaan muuttumassa jo krooniseksi. Tämä näkyy siinä, että ongelmissa on myös Turun ja Tampereen kaltaisia kasvukeskuksia.

Etelä-Karjalan naapurimaakuntien veturit Kouvola ja Mikkeli tekevät suuria korotuksia.

Koko kaakonkulmalle on yhteistä se, että sosiaali- ja terveysmenot ovat paisumassa. Näihin paineisiin on jatkossa vastattava muutenkin kuin verotuksen avulla.