Pääkirjoitus: Tulospalkkausta ei saa tyrmätä julkisella sektorilla – Tasapuolisten mittarien toteuttaminen on silti vaikeaa

Julkisen sektorin tulospalkkiot ovat Etelä-Karjalassa vieras asia. Tulospalkkiot nousivat esille, kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten entisen toimitusjohtajan tulospalkkio nousi poliisille tehdyn tutkintapyynnön mukana julkisuuteen.

Etelä-Saimaan selvityksen mukaan kunnat tai Eksoten kaltaiset kuntayhtymät eivät maksa työntekijöilleen tulospalkkioita.

Tulospalkkioiden periaatteena on kannustaa ja palkita onnistumisista. Siksi tulospalkkiojärjestelmien kehittämistä on hyvä selvittää myös julkisella sektorilla. Verovaroin ylläpidettävien palvelujen laatu ja luotettavuus on tärkeää. Samoin julkisalan ammattien houkuttavuus.

Aivan vieraita tulospalkkiot eivät julkisella sektorilla ole. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 25 kuntasektorin työnantajaa maksoi henkilöstölleen tulospalkkioita lokakuussa 2018. Suurta osaa ne eivät näytelleet, sillä se on noin 6,5 prosenttia kuntatyönantajien henkilöstöstä ja koko kunta-alan palkkasummasta noin 0,21 prosenttia.

Julkisella sektorilla ongelmat liittyvät henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Henkilöstön kannalta on myös tärkeää, että tulospalkkiot eivät ole vain johdon palkkioita. Erityisesti johdon palkitsemisessa korostuu myös avoimuus.

Tulospalkkausjärjestelmä voi vaikuttaa yksityisen yrityksen toimintaan hyvinkin myönteisesti. Julkisella puolella ongelmakohdat ovat ilmeisiä. Tasapuolisten mittarien luominen on ehdoton vaatimus, mutta kaikkien julkisen sektorin ammattien kohdalla se voi olla hankalaa.

Esimerkiksi sairaanhoitajan työtä ei voi mitata euroilla, mutta miten työn laatu voidaan noteerata nykyistä paremmin? Tehokkuuden vaatimus voi hoiva-alalla tai koulusektorilla johtaa myös palvelun heikkenemiseen.

harri.manskinen@esaimaa.fi