Pääkirjoitus: Itä-Suomi etsii yhteistä näkemystä ratahankkeista - Kahtia jakautunut Kymenlaakso jarrumiehen roolissa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoi perjantaina hallituksen panostavan noin 120 miljoonaa euroa kahteen ratahankkeeseen.

Helsingin ja Turun väliseen rataan sekä Helsingin ja Tampereen välistä Suomi-rataa edistämään perustetaan hankeyhtiöt, joihin valtio on menossa mukaan.

Etelä-Karjalan kannalta huomattavaa on, että Itä-Suomi ei ole mukana. Tämä oli tosin selvää jo aiemmin, sillä Itä-Suomessa on vielä ristivetoa raidelinjauksista.

Itä-Suomessa jarrumiehen rooli on Kymenlaaksossa, sillä Kotkan ja Kouvolan seutujen intressit ovat kovin erilaiset. Etelä-Karjala on ollut jo pidempään ajamassa koko itäisen Suomen halkovaa ratahanketta Kajaanista pääkaupunkiseudulle.

Itäradan takana ovat jo viiden maakunnan liitot, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän järjestöt. Vain Kotka on erilinjoilla. Seudulla halutaan oma rantarata Helsinkiin.

Itä-Suomen kannalta lähiviikot ovat tärkeitä, sillä helmi-maaliskuun vaihteessa on tulossa liikenne- ja viestintäministeriön uusi vaikutusarviointi itäisten linjausten vaihtoehdoista. Se ratkaisee paljon.

Itärata on noin miljardi euroa rantarataa halvempi. Itä-Suomen kaupunkien vaikutusalueella asuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Kotkan-Haminan seudulla. Lisäksi Itä-Suomessa on enemmän merkittäviä teollisuuslaitoksia, yrityksiä ja yliopistoja, joille sujuvalla raideliikenteellä on merkitystä.

Hallituksen linjaus suunnata toista sataa miljoonaa euroa kahteen ratahankkeeseen on merkittävä aluepoliittinen linjaus Etelä-Suomen kasvukeskuksiin.

Hallituksen on aluepolitiikassaan noteerattava myös monin tavoin vaikeuksissa olevan Itä-Suomen kehitys. Itä-Suomesta onkin saatava mahdollisimman yhtenäinen viesti niihin pöytiin, jossa seuraavat raideratkaisut tehdään.

Luetuimmat