Pääkirjoitus: Stockmann oli liian heikko koronatestissä

Stockmann hakee yrityssaneeraukseen. Maanantaiaamun uutinen oli enemmän kuin yksittäisen kaupan ilmoitus taloudellisesta umpikujasta. Stockmann on Suomen tunnetuin tavaratalo. Tätäkö korona nyt merkitsee, saattaa moni ihmetellä.

Stockmann on rimpuillut talousvaikeuksissa pitkään. Yrityksen johto on vaihtunut tiuhaan, strategioita on päivitetty ja suuntaa on haettu verkko-ostamisen kasvattaessa suosiotaan.

Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku kertoivat siitä, että Stockmann on löytämässä kestävää liiketoimintamallia. Sitten tuli korona, jonka vastaisessa taistelussa yhtiön rahkeet eivät yksinkertaisesti riittäneet. Yhtäkkinen asiakaskato kuivutti kassaa, ja velkainen yhtiö joutui tunnustamaan tosiasiat.

Yrityssaneeraus ei tarkoita konkurssia. Jos Helsingin käräjäoikeus hyväksyy yrityssaneeraushakemuksen, yhtiön velkoja pyritään järjestelemään niin, että liiketoiminta voi jatkua. Stockmannin hallituksen puheenjohtajana vuoden ajan toiminut Lauri Ratia uskoo, että normaalioloissa yhtiö pystyy kannattavaan liiketoimintaan.

Stockmannin yrityssaneeraus ei ole merkki siitä, että kaikki kauppa siirtyy verkkoon. Se kertoo siitä, että koronan vaikutus on häkellyttävän voimakas ja nopea. Stockmann ei ollut taloudellisesti riittävän vahva kohtaamaan virusta.

Myös Stockmann on viime vuosina kehittänyt määrätietoisesti verkkokauppaansa. Ratian mukaan kasvu verkossa ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan tavaratalo-ostamisen totaalista hyytymistä.

Aika koronan jälkeen saattaa tuoda yllättäviäkin muutoksia ihmisten käyttäytymiseen. Karanteenit ja liikkumiskiellot synnyttävät patoutuneita ostamisen tarpeita ja halua kohdata muita ihmisiä. Kaupan tulevaisuus onkin sopiva yhdistelmä verkkoa ja kivijalkaa. Molempia tarvitaan.