Pääkirjoitus: Mistä kaikesta poliisin suuroperaatiossa oli kyse?

Keskusrikospoliisi suoritti viikonloppuna Turun saaristossa näyttävän operaation, josta informoitiin valtiojohtoa presidenttiä myöten. Poliisin mukaan sadan miehen voimin tehdyssä ratsiassa oli kyse epäillystä rahanpesusta ja pimeän työvoiman käytöstä. Poliisin kommandovarustus ja iskun massiivisuus antoivat ymmärtää, että takana voisi olla muutakin, esimerkiksi kohteena olleen venäläisomisteisen Airiston helmi -yhtiön maakaupat alueella.

Helsingin Sanomien mukaan Airiston helmi on hankkinut runsaasti maa-alueita armeijan suoja-alueen läheltä ja pitkin matkaa tärkeän laivaväylän varrelta. Oliko iskun tarkoitus puuttua myös näihin omistuksiin?

Poliisin operaation jälkimainingeissa on tuotu esiin puolustusministeriön ja oikeusministeriön ajama laki EU:n ulkopuolisten kansalaisten maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta. Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan lailla halutaan lisätä valvontaa ja valtioin valtuuksia puuttua epäilyttäviin kauppoihin tärkeiden alueiden, kuten satamien, valtakunnan rajan sekä energia- ja televerkkojen lähellä.

Toinen vielä ajankohtaisempi lakiesitys koskee tiedustelua. Lakiesitys läpäisi juuri viime viikolla perustuslakivaliokunnan. Se teki siihen korjausesityksiä, mutta ei asettunut vastustamaan esityksen läpiviemistä kiireellisenä.

Yhteistä lakiesityksille on, että ne yrittävät vastata uudenlaisiin turvallisuushaasteisiin. Perinteinen voimaan perustuva uhka on saanut rinnalleen esimerkiksi verkkovaikuttamisen. Vaikeus on siinä, että uhkat muuttuvat nopeasti ja lainsäädännöllä on vaikea vastata, kun ”vastapuoli” keksii koko ajan uusia konsteja.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet