Pääkirjoitus: Korona vaikuttaa monella tapaa: lennot kärsivät, ympäristö kiittää

Kun lentojen kysyntä on koronavirustilanteen takia romahtanut, ovat lentoyhtiöt ajautuneet kriisiin.

Kysynnän hiipumisen lisäksi takapakkia ovat tuoneet lentokiellot. Esimerkiksi viime viikolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kielsi lennot Schengen-maista Yhdysvaltoihin.

Toimenpide tulkittiin varsin yleisesti Trumpin omaksi profiilin nostoksi ja politiikaksi, sillä kielto oli erikoinen: esimerkiksi koronan kourissa muiden tavoin pyristelevä Britannia jäi kiellon ulkopuolelle.

Ensimmäinen lentoyhtiö kaatui viime viikolla, kun brittiläinen Flybe kertoi hakeutuvansa konkurssiin.

Suomalaisille hyvin tuttu Norwegian on kuopattu analyyseissa jo moneen kertaan ennen koronaakin. Norwegianin tilanteessa ei ole kehumista, sillä yhtiöllä on heikko kannattavuus, paljon velkaa ja rajallinen maksuvalmius.

Halpalentoyhtiöt Ryanair ja Lauda Air ovat nekin joutuneet perumaan lentojaan esimerkiksi Lappeenrantaan.

Suomen valtio omistaa enemmistön Finnairista, joka ei sekään selviä ilman merkittäviä tappioita.

Valtio on tähän asti ollut aina torppaamassa Finnairista tehtyjä ostotarjouksia. Olettaa sopii, että valtio pääomistajana turvannee Finnairin jatkon tavalla tai toisella vanhan valtio-omistajan kainalossa.

Kun lentokoneet jäävät kentille, ilmasto kiittää. Vaikea tilanne tuo siis jotain hyvääkin.

Omituisiakin tilanteita on nähty: esimerkiksi Virgin Airlines lennätti koneitaan tyhjinä, jotta koneet olisivat säilyttäneet suosittujen lentokenttien omat nousu- ja laskeutumisaikansa eli slottinsa.

Onneksi EU-komissio pani pisteen tälle järjettömyydelle.