Pääkirjoitus: Veneajokortti lisäisi byrokratiaa, mutta ei vähentäisi olennaisesti onnettomuuksia

Airistolla sattuneen ja kaksi ihmisuhria vaatineen veneilyonnettomuuden jälkeen alkoi jälleen keskustelu veneajokortin tarpeellisuudesta. On pidetty erikoisena, että Suomessa saa kuka tahansa yli 15-vuotias ajaa alle 24-metristä huvivenettä ilman minkäänlaista tutkintoa. Länsinaapurissa Ruotsissa raja kulkee 12 metrissä.

Nyt kun onnettomuudesta on kulunut pian viikko, niin näyttää vahvasti siltä, ettei veneajokorttia ole tulossa ainakaan pikaisella aikataululla, jos ollenkaan. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) haluaa odottaa ensin onnettomuustutkinnan valmistumista ennen johtopäätösten tekoa. Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on empivällä kannalla. Hän pohtii mahdollista suurikokoisten ja -tehoisten veneiden kuljettajien kurssittamista, mutta ei pidä kaikkien veneajokorttia tarkoituksenmukaisena.

Ministerien varovaiset linjaukset ovat järkeviä. Veneajokortti tarkoittaisi kustannuksia aiheuttavan tutkinto- ja valvontajärjestelmän luomista ilman, että veneilyturvallisuus olennaisesti paranisi. Vuosittain veneilyonnettomuuksissa Suomessa kuolee 30–60 henkilöä. Airistolla tapahtunut onnettomuus on hyvin harvinaislaatuinen. Valtaosa kuolemantapauksista johtuu veneestä putoamisesta tai veneen kaatumisesta, joihin veneajokortilla ei olisi ollut suurta vaikutusta. Venekortti ei lisäisi järkeä.

Venekorttia tärkeämpää on vahvistaa hyvää veneilykulttuuria ja toisia veneilijöitä kunnioittavaa asennetta. Veneilytaitojen lisääminenkin on kannatettavaa, eli vapaaehtoista kouluttautumista voisi tukea helpotuksilla veneiden vakuutusmaksuista, kuten on esitetty.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Uusimmat uutiset