Pääkirjoitus: Uusista kaivoksista voi tulla iso loppulasku Etelä-Karjalalle

Kilpajuoksu arvokkaiden metallien ja mineraalien perässä kiihtyy Suomessa. Marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriö arvioi kaivosalan raportissa, että kaivostuotanto on moninkertaistunut kymmenen vuoden aikana Suomessa.

Myös Etelä-Karjala on saanut osansa kaivoshuumasta. Etelä-Saimaa keräsi alkukesästä tietoja siitä, missä kaikkialla Etelä-Karjalassa on voimassa malminetsintävarauksia.

Varauksia löytyy useita niin Lappeenrannasta, Savitaipaleelta kuin Taipalsaareltakin. Varaukset ovat herättäneet huolta erityisesti sen suhteen, miten mahdolliset uudet kaivokset vaikuttaisivat kallisarvoisiin Saimaan vesistöihin.

Suurin osa Etelä-Karjalan mineraalikartoittajista on ulkomaisia yrityksiä. Esimerkiksi viime vuosina eniten varausilmoituksia on tehnyt Finnaust Mining Finland Oy, jonka johdossa istuu australialaisia ja brittiläisiä.

Etelä-Saimaa uutisoi tällä viikolla, että Imatran Näträmälän kaivosta ollaan sulkemassa Imatralla. On herännyt huoli siitä, siivoaako yritys jälkensä riittävän hyvin. Kaivos kuuluu suomalaiselle Paroc-yritykselle, mutta sen emoyhtiö on nykyään yhdysvaltalainen Owens Corning.

Paroc on tallettanut vakuusrahaa jälkitoimia varten. Vakuuksista ei kuitenkaan olisi apua, jos yhtiö vaikkapa lakkaisi olemasta. Silloin loppulasku lankeaisi veronmaksajille.

Kun kaivosyhtiön taustalla häärää ulkomaalainen suuryritys, kaivoksesta saadut voitot ovat saattaneet valua pääosin ulkomaille. Jälkisiivous verorahoilla voisi tuntua hyvin epäreilulta.

Suomen kaivoslaki antaa varsin vapaat kädet ulkomaisille yhtiöille tehdä aluevarauksia ja hakea kaivoslupia. Kun kaivoslaki astui voimaan vuonna 2011, ympäristöjärjestöt olivat huolissaan, myydäänkö Suomen malmivarannot liian halvalla ulkomaille.

Nyt kaivoslakia ollaan taas uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on vahvistaa paitsi kaivosten ympäristösuojelua myös niiden hyväksyttävyyttä paikallisella tasolla.

Nämä tavoitteet olisi voitu ottaa huomioon jo kymmenen vuotta sitten.

Luetuimmat