Pääkirjoitus: Aikavyöhykkeen valinta on myös terveysasia

Noin 70 000 henkilön allekirjoittama kansalaisaloite kellojen siirtelyn lopettamiseksi hylättiin syksyllä eduskunnassa, koska asiasta päättäminen ei kuulu Suomelle, vaan EU.lle.

Aloite ei kuitenkaan mennyt kokonaan hukkaan, sillä tammikuun lopussa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi Suomen alkavan ajaa kesäaikajärjestelystä luopumista EU:ssa. Tässä vaiheessa hankkeelle ei voi ennustaa menestystä, sillä 2014 tehdyn selvityksen mukaan enemmistölle EU-maista kesäaikajärjestely kelpaa hyvin.

Samassa yhteydessä on noussut keskusteluun, mikä mahdollisesti olisi se aikavyöhyke, jota Suomessa noudatettaisiin. Olisiko se se nykyinen normaaliaika, joka on tunnin edellä Keski-Euroopan aikaa, vai jokin muu? Tästä Suomi voi päättää riippumatta kesäaikahankkeen kohtalosta. Yleensä aikavyöhyke perustuu auringonkiertoon, mutta esimerkiksi Espanja ja Ranska ovat ”väärällä vyöhykkeellä”.

Vyöhykevalintaa voi lähestyä monesta näkökulmasta. Liike-elämälle nykyinen normaaliaika antaa tunnin ”etumatkan” Keski-Eurooppaan verrattuna matkustamista varten. Toisaalta eri kellonaika aiheuttaa muussa toiminnassa säätämistä.

Bisnesetuja tärkeämmiksi nousevat silti terveydelliset seikat. Kellojen siirtelyn on todettu aiheuttavan sairastelua, ja siksi myös aikavyöhykkeen valinnassa pitää olla tarkkana. THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kannattaa Keski-Euroopan aikaa (HS 5.2.), koska se toisi aamuihin lisää valoa. Hänen mukaansa pimeässä herääminen sotkee ihmisen sisäisen kellon ja sairastuttaa. Päivärytmin myöhentyessä kannattaisi miettiä myös työ- ja kouluaikojen alkamisen ajankohtaa.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet