Pääkirjoitus: Keskustelu koulujen juhlista jatkuu – Kulttuuriperintö ja uskonnonvapaus kohtasivat taas

Koulujen joulujuhlat puhuttivat myös Etelä-Karjalassa kuluneella viikolla. Keskustelu velloi sen ympärillä, voiko koulun juhlan järjestää kirkossa ja millaista ohjelmaa se voi sisältää.

Poliitikot riensivät julkisuuteen puolustamaan koululaisten oikeutta joulukirkkoon. Moni sotki keskustelussa koulun joulujuhlan ja erillisen joulukirkon.

Koulun juhlaperinteet saavat aikaan suuria tunteita. Jokaisella on niistä omia kokemuksia.

Keskustelun seurauksena ainakin Imatran Vuoksenniskalla siirretään tuleva juhla kirkosta koulun tiloihin. Myös Lappeenrannan Kesämäen yläkoulussa suunnitellaan joulukirkkoperinteen muuttamista.

Kohu lähti liikkeelle apulaisoikeusasiamiehen linjauksesta, jonka tämä teki kouvolalaiskouluun kohdistuneen kantelun seurauksena. Vastauksessaan apulaisoikeusasiamies arvosteli sekä kirkkoa juhlan järjestämispaikkana että sen tunnustuksellista sisältöä. Ohjelmaan oli kuulunut muun muassa virsien veisaamista ja rukoilemista.

Linjaus ei tullut paikallisille rehtoreille yllätyksenä. Jo aiemmin opetushallitus on antanut selkeät ohjeet siitä, että kristillisiä lauluja voi yhteisissä juhlissa edelleen laulaa ja uskonnollista ohjelmaa esittää. Olennaista on, että koko tilaisuudesta ei tule uskonnonharjoittamista.

Keskustelu on osa yhteiskunnallista muutosta. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus laskee, ja tämä koskee myös koululaisia. Suomalaisista kuului viime vuoden lopussa kirkkoon alle 70 prosenttia. Tätä seuraava kulttuurin muutos herättää varmasti keskustelua jatkossakin.

Koulun juhlaperinteet saavat aikaan suuria tunteita. Jokaisella on niistä omia kokemuksia. Kulttuurihistoriallisen perinteen ja uskonnonvapauden pystyy kuitenkin varmasti yhdistämään tulevaisuudessakin.

Kirkkoja on lasten toki hyvä nähdä myös jatkossa, vaikka ne eivät olisikaan lukukauden lopettajaispaikkoja.

Kommentoidut