Pääkirjoitus: Veteraanien työ auttaa vaikean ajan keskellä

Kansallista veteraanipäivää ei ole aiemmin vietetty niin poikkeuksellisesti kuin maanantaina. Koronan takia varsinaisia juhlatilaisuuksia ei järjestetty, mutta veteraanisukupolvien työtä kunnioitettiin kuitenkin monin eri tavoin.

Veteraanipäivää vietetään toisen maailmansodan ja Lapin sodan päättymispäivänä. Siitä on kulunut 75 vuotta. Tuossa ajassa Suomi on kehittynyt tutkimusten mukaan maailman onnellisimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi. Suomalainen koulujärjestelmä on maailmanlaajuisesti kadehdittu. Suomalaista elämäntapaa arvostetaan idässä ja lännessä.

Silti suomalaisuuteen kuuluu myös tyytymättömyyttä. Ehkä se on ollut voimavara, kun maata rakennettiin sotien jälkeen. Ei voinut tyytyä siihen, mitä oli. Teki mieli parempaa.

Tämän päivän Suomella on kyky kestää vaikeasti ennustettava kriisi. Kriisissä vaaditaan johtajuutta ja kykyä tehdä päätöksiä. Koronataistelussa Suomi tuntuu pärjäävän muita maita paremmin.

Yle raportoi viikonlopun aikana Ruotsin paljon Suomea huonommasta koronatilanteesta. Ruotsin poliittinen johto on myöntänyt epäonnistuneensa koronan torjunnassa. Virukseen on kuollut Ruotsissa yli kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Ruotsalaiset ihmettelivätkin Ylen uutisessa omien murheidensa keskellä, miksi Suomessa kritisoidaan viranomaisia ja poliitikkoja koronan huonosta hoitamisesta.

Tuota ruotsalaisten ihmettelyä kannattaisi pysähtyä miettimään. Suomen koronastrategian johtoajatus on ollut suojata ikäihmisiä ja muita riskiryhmään kuuluvia epidemian hallitsemattomalta leviämiseltä. Isossa kuvassa Suomen tartunta- ja kuolleisuuslukemat kertovat onnistumisesta.

Edellisten sukupolvien ajalta tuttu yhteenkuuluvuus voisi lisääntyä nyt, kun sodasta monella tavalla poikkeava kriisi koettelee. Virusvihollinen talttuu, kun vastuuta halutaan ja osataan kantaa muistakin kuin itsestä.