Pääkirjoitus: Venäjän puunvientikielto hätkähdytti

Venäjän ilmoitus raakapuun vientikiellosta vuoden 2022 alusta lähtien hätkähdytti ensi kuulemalta. Onhan Suomen metsäteollisuus tuonut vuosittain vajaat yhdeksän miljoonaa kuutiota puuta Venäjältä. Suuria käyttäjiä löytyy Kaakkois-Suomesta, muun muassa UPM ja Stora Enso.

Ensihämmennyksen jälkeen on selvennyt, että kiellolla ei lopulta ole suuriakaan vaikutuksia Suomen metsäteollisuudelle, ei myöskään Kaakkois-Suomessa.

Metsäteollisuuden Venäjän-asioiden päällikkö Juha Palokangas arvioi Helsingin Sanomissa (HS 1.10.), että Suomeen tuotavasta puusta vain noin 15 prosenttia on pyöreää havupuuta, joka on vientikiellon piirissä.

Suomen metsäteollisuus on perustanut puuhuoltonsa kotimaiseen puuhun. Luonnonvarakeskuksen mukaan teollisuus käyttää vuosittain keskimäärin vajaat 60 miljoonaa kuutiota kotimaista puuta. Ongelmana on se, ettei Suomen metsistä saada koivukuitupuuta riittävästi teollisuuden tarpeisiin, mutta sitä taas Venäjän vientikielto ei koske. Esimerkiksi UPM saa kymmenisen prosenttia tarvitsemastaan koivusta Venäjältä.

Myöskään haketta kielto ei koske.

Venäjän erilaiset kauppaa koskevat kiellot ja määräykset ovat takavuosina tulleet ja menneet, ja usein jääneet kuolleiksi kirjaimiksi tai muuttuneet ajan myötä realiteettien sanelemina.

Puukielto on kuitenkin lähtöisin Kremlin isännän, presidentti Vladimir Putinin kamarista, joten se myös toteutunee. Se lienee tähdätty ennen kaikkea hillitsemään laitonta puukauppaa etenkin Kaukoidän suunnalla. Toisena pontimena on saada puun jalostusastetta nostettua Venäjän rajojen sisällä.

Suomen metsäyhtiöt ovat selvillä raaka-aineensa alkuperästä, ja ovat toisaalta myös investoineetkin Venäjälle. Putin tuskin haluaa niille vaikeuksia.

On odotettavissa, että puukauppa Venäjän ja Suomen välillä löytää uomansa myös vuoden 2022 jälkeen, ellei sitten koivu jossain vaiheessa päädy kieltolistalle.

ilkka.pohjalainen@esaimaa.fi

Luetuimmat

Kommentoidut