Pääkirjoitus: Ylioppilaskokeen painoarvo lisääntyy lähivuosina selvästi – se ei takaa nuorten nopeaa siirtymistä työelämään

Monessa eteläkarjalaisessa kodissa iloittiin perjantaina, kun uusien ylioppilaiden nimet tulivat julki. Yksi huippusuorituskin maakuntaan saatiin, kun lappeenrantalainen Ida Koskinen kirjoitti kahdeksan laudaturia. Vastaavaan koko Suomessa ylsi vain kolme muuta kokelasta.

Huippupisteiden kirjoittajille ovet moneen jatko-opiskelupaikkaan ovat auki jo nyt. Ylioppilaskoe ratkaisee jatkossa yhä vahvemmin myös kaikkien muiden lukiolaisten tulevaisuuden.

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan, että oppilasta on arvioitava kokonaisuutena ja kokeiden painoarvoa arvioinnin välineenä pyritään selvästi vähentämään.

Korkeakoulujen on tarkoitus valita opiskelijansa kokonaan todistuksen perusteella vuoteen 2020 mennessä. Tällä valtio haluaa nopeuttaa nuorten pääsyä opiskelun kautta työelämään.

Siitä ei ole varmuutta, käykö näin. Siinä missä pääsykokeisiin pänttäämisen aika vähenee, lukioon käytetty aika saattaa hyvin pidentyä. Jo nyt moni käyttää lukion suorittamiseen enemmän kuin kolme vuotta ja osallistuu kirjoituksiin monta kertaa.

Toisaalta painotus on ristiriidassa peruskoulun kehityksen kanssa. Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan, että oppilasta on arvioitava kokonaisuutena ja kokeiden painoarvoa arvioinnin välineenä pyritään selvästi vähentämään.

Ylioppilaskokeessa on päinvastoin kysymys yhdestä kokeesta. Siinä mitataan osaamisen lisäksi kykyä sietää paineita.  Nämä ovat tärkeitä taitoja, mutta silloin niitä olisi syytä harjoitella koulutiellä jo ennen lukion kolmatta luokkaa.

Yksi varteenotettava vaihtoehto olisi vielä kehittää järjestelmää niin, että myös koko lukion aikaiseen suoriutumiseen perustuva päästötodistus vaikuttaisi jatko-opiskelupaikkojen valintoihin.

 

Eeva Sederholm

eeva.sederholm@esaimaa.fi