Pääkirjoitus: Jätevesiratkaisu siirtyi vuosien päähän — Löytyisikö yliopistolta tulevaisuuden ratkaisuja?

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon suunnittelu alkaa puhtaalta pöydältä. Uusia tekniikoita on jo käytössä muualla maailmassa, mutta myös Parikkalan uusi puhdistamo on kehityksen kärjessä.

Lappeenrantaan suunniteltu uusi jätevedenpuhdistamo siirtyy jälleen vuosilla eteenpäin.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi Hyväristönmäkeen myönnetyn ympäristöluvan alkuviikosta antamallaan päätöksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden puhdistamon suunnittelu alkaa käytännössä puhtaalta pöydältä.

Hylkäävä päätös osoittaa myös jätevesien uudeksi laskupaikaksi Saimaata Pappilansalmen ja Joutsenon edustan välisellä alueella. Lappeenranta on aiheestakin pyrkinyt välttelemään tätä vaihtoehtoa. Vaikka jätevedet puhdistetaankin, imagohaittaa ei Saimaa-vaihtoehdossa voi kieltää.

Kun suurimmasta järkytyksestä on selvitty, uuden paikan hahmottelu ja puhdistamon suunnittelu pääsee käyntiin. Päätökseen tulleen projektin aikana on puhuttu paljon puhdistustekniikoista, joita on kehitelty Lappeenrannan–Lahden teknillisellä yliopistolla. Kun tilanne on nyt suunnitelmien osalta aidosti auki, yliopisto pitää saada vahvemmin mukaan yhteistyökumppaniksi suunnittelemaan tulevaa puhdistamoa.

Membraanitekniikalla käsitelty vesi olisi jopa puhtaampaa kuin tällä hetkellä laskupaikkana olevan Rakkolanjoen vesi. Vastaavia ratkaisuja on otettu jo käyttöön eri puolilla maailmaa muun muassa Japanissa, Kiinassa ja Keski-Euroopassa. Myös Parikkalan uusi jätevedenpuhdistamo käyttää hyväkseen membraanisuodatusta. Se on parantanut Simpelejärveen laskettavan jäteveden laatua.

Kaatunut jätevesiprojekti kertoo myös siitä, että aktiivista kansalaistoimintaa ei pidä väheksyä. Hyväristönmäen asukkaiden valitus ympäristöluvasta kaatoi lopulta hankkeen.