Pääkirjoitus: Venäjä voi pitkittää Kaakon piinaa

Torstai toi toivoa Venäjälle. Talouden avaamista ennakoivat tiedot maailmalta käänsivät ennätysmäisen alhaisella tasolla käyneen öljyn hinnan nousuun. Ilo oli pieni, mutta sopinee maalle, jota koronavirus moukaroi pahaenteisesti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin oli varmasti maalaillut keväästään toisenlaista. Käyntiin saatiin parahiksi muutos perustuslakiin, jotta presidentin kausien määrä ei rajoittaisi hänen jatkoa virassaan. Tavoitteena oli sinetöidä asia kansanäänestyksessä. Toukokuun alussa Voitonpäivän suuren paraatin piti kerätä Moskovaan valtiojohtajia.

Koronan vuoksi molemmat joukkoja keräävät tapahtumat peruttiin. Nyt Putin löytää itsensä päivä toisensa jälkeen ohjeistamassa ihmisiä hygieniaan ja eristykseen. Tiukat toimet ovat jo aiheuttaneet kapinahenkeä, jota voitokkaaseen kevääseen viimeiseksi kaivattiin.

Viruksen vaikutukset itäisen rajan takana ovat epäselviä. Virallisten tietojen mukaan torstaina Venäjällä oli 62 773 todettua viruksen kantajaa ja koronaan menehtyneiden määrä oli 555. Lukuja epäillään sekä maan sisällä että sen ulkopuolella.

Hämmennys on pitkälti Venäjän itsensä luomaa. Maan informaatiovaikuttamisesta on löydetty Euroopan Unionin tasolla todisteita. Taudin alkuperästä sen vakavuuteen ulottuvissa teorioissa on yksi rajanaapurin näkökulmasta erityisen huolestuttava väite. Jo valmiiksi venäläisiin juurrutettua rokotevastaisuutta ruokitaan Kremliä myötäilevissä verkostoissa.

Tällä hetkellä koronaan, saati sen aiheuttamaan poikkeustilaan, ei ole löydetty muuta lopullista helpotusta kuin virusta torjuvan rokotteen löytäminen ja laajamittaiset kansalaisten rokotukset. Jos Venäjä pysyy tässä eri laduilla, joudutaan Kaakkois-Suomessa odottamaan vielä pitkään normaalia kanssakäymistä itärajan yli.

mari.pajari@esaimaa.fi