Pääkirjoitus: Suomen EU-politiikka reagoi, ei visioi

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi eduskunnalle ilmoituksen hallituksen EU-politiikasta. Ilmoituksen pontimena oli epäilys hallituksen EU-politiikan aktiivisuudesta.

Sipilän ilmoitus ei epäilyjä hälventänyt. Pääministeri nosti esiin EU:n piirissä lisääntyneen sotilaallisen yhteistyön, jossa Suomi on kiistämättä ollut aktiivinen toimija.  Turvallisuusyhteistyössä Suomella onkin ollut selvä visio, mihin suuntaan EU:n pitää mennä. Tosin Suomen tavoitteita tällä sektorilla on tuonut esiin enemmän presidentti Sauli Niinistö kuin pääministeri, jonka vastuualueelle EU-asiat varsinaisesti kuuluvat.

EU on viime vuosina kehittynyt pääasiassa kriisien kautta, kun on pitänyt kehittää toimintaa Kreikan ongelmien, finanssikriisin ja pakolaistulvan takia.

Nyt pahimmat ongelmat ovat hellittäneet ja unionilla olisi mahdollisuus taas katsoa eteenpäin vapaammassa tilanteessa. EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sekä Saksan ja Ranskan johtajat Angela Merkel ja Emmanuel Macron ovatkin tuoneet julki näkemyksiään unionin tulevaisuudesta. Saksan hallitustilanteen takia kehityshankkeiden alkaminen saattaa tosin joksikin aikaa viivästyä.

Suomen suhtautuminen, turvallisuusasiat poislukien, on ollut lähinnä reagoivaa. On kannatettu jotakin uudistusehdotusta ja vastustettu jotakin toista. Kansalaisten olisi hyvä kuulla myös kokonaisesitys siitä, millaisen unionin Suomi haluaa tai millaiselta EU:n pitäisi näyttää vaikkapa vuonna 2030.

Hallituksen ongelmana on, että sen sisällä on kaksi erilaista linjaa. Sinisten suhtautuminen EU:hun ja Suomen osallistumiseen poikkeaa selvästi kokoomuksen linjasta.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.