Pääkirjoitus: Vuoden 1918 trauma vaivaa edelleen

 Tänään 26.1. tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun SDP:n puoluetoimikunta antoi käskyn punakaartien valtakunnallisesta mobilisoinnista. Päätös käynnisti sisällissodan, jonka seurauksena kymmenet tuhannet suomalaiset menettivät henkensä, joutuivat vankileireille tai lähtivät maanpakoon.

Taistelut kestivät vain vähän yli kolme kuukautta, mutta sen synnyttämät traumat säilyivät vuosikymmeniä, eikä niistä ole päästy vieläkään täysin eroon. Edes sodan nimestä ei ole täyttä yksimielisyyttä. Joillekin se on sisällissota tai kansalaissota, toisille vapaussota ja kolmansille punakapina. Senaikaiset lahtari- ja punikki-nimitykset ovat edelleen käytössä, kun poliittinen väittely menee yli äyräittensä.

Suomalaiset eivät tässä ole toki ainoita. Yhdysvalloissa sisällissodasta on vielä kauemmin, mutta edelleen siellä riidellään etelävaltioiden lipun käytöstä.

Sisällissodan traumojen elinvoima on sikälikin hämmästyttävää, että Suomessa poliittinen järjestelmä palautui normaaliksi varsin nopeasti. Jo kahdeksan vuotta sodan päättymisestä sosiaalidemokraatit muodostivat vähemmistöhallituksen, ja talvisodassa kansalaissotaan osallistuneiden pojat taistelivat rinta rinnan vihollista vastaan.

Kun itsenäinen Suomi on aloittamassa toista vuosisataansa, olisi kansankunnan aika tehdä tilit selviksi myös vuoden 1918 tapahtumista. Kaikki sisällissotaan osallistuneet ovat jo poistuneet keskuudestamme ja asioita voidaan käsitellä avoimesti syyllistämättä. Suomalaiset kestävät totuuden.

Tärkeää on myös varmistaa, ettei kansa jakaudu enää niin pahasti kahtia, että joudutaan turvautumaan aseisiin.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.